Miten tehdä kannattavaa verkkokauppaa? Mitä asioita tulee huomioida, että verkkokauppahanke onnistuu? Tentissä Henri Halmelahti ja Lauri Järvenpää, jotka kehittävät Magento-verkkokauppoja Suomen nopeimmin kasvavassa verkkokauppatoimittaja Lamiassa.

Haastattelumme ei tarjoa laajoihin kysymyksiin absoluuttisia vastauksia, vaan antaa kokeneille verkkokaupan kehittäjille vapaan sanan. Näin pyrimme tarjoamaan lukijoille mielenkiintoisia näkökulmia verkkokauppahankkeen onnistuneeseen läpivientiin.

Mikä on hyvä lähtökohta verkkokauppahankkeen käynnistämiselle?

– Lähtökohtaisesti täytyy olla oikea tahtotila – halu investoida ja halu kehittyä, aloittaa Henri Halmelahti. Jos verkkokauppa nähdään vain kuluna, se voi jäädä “lojumaan”. Toisaalta kauppias ei voi lähestyä hanketta sillä asenteella, että “tässä on budjettimme, tehkää verkkokauppa.” Silloin päädytään helposti tilanteeseen, jossa kauppias tulee kysymään perästä, “miksette laita tätä palvelemaan minua”.

– Verkkokaupan tilaajalla pitää siis olla oikea tahtotila ja pitkäjänteisyys hanketta kohtaan.  Verkkokaupan toimittajalla pitää olla vastaava halu kehittää palvelua kokonaisvaltaisesti ja sitoutua myös jatkokehitykseen, Lauri Järvenpää kuvaa. Verkkokaupan tilaajayrityksessä pitää olla vastuullinen henkilö, jolla on tarpeeksi natsoja viedä hanketta eteenpäin. Verkkokauppa pitää nähdä investointina, joka kannattaa parin vuoden säteellä.

– Kun kummallakin osapuolella on tavoitteena pidemmällä aikavälillä toimivan ja kannattavan verkkokaupan kehittäminen, syntyy kestävä asiakasuhde verkkokaupan tilaajan ja toimittajan välille. Tämän yhteistyön tuloksena rakentuu jatkuvasti kehittyvä digitaalinen kauppa, joka palvelee asiakkaita verkossa, Halmelahti lisää. Verkkokaupan toimittajan täytyy myös tukea kaupan henkilökuntaa, jonka osaamisessa voi olla lähtötilanteessa puutteita. On myös meidän huonoutta toimittajana, jos kaupan henkilöstö kääntyy verkkokauppa-järjestelmää vastaan.

– Verkkokauppahankkeseen ei kannata kuitenkaan rynnätä jos toiminnassa on kivirekiä. Näitä voivat olla esimerkiksi toimimaton varastologistiikka tai tilanne, joissa kaupalla on käytössään todella monimutkainen ja modattu toiminnanohjausjärjestelmä. Samaan aikaan ei ymmärretä, miten toimia tai rakentaa liiketoimintaa verkossa. Tällöin lähtökohta verkkokauppahankkeelle on todella haastava, Halmelahti kertoo.

Miten verkkokauppaan ryhtyminen näkyy kaupan arjessa?

– Usein verkkokaupan kehittäminen tulee pöydälle samalla kertaa, kun koko yrityksen toimintaa digitalisoidaan ja tehostetaan. Kun prosessit kehittyvät, syntyy päällekäisyyksiä verkkokaupan kanssa, Järvenpää kuvailee. Samalla ammatit siirtyvät pykälää abstraktimmalle tasolle ja työntekijöiden roolit kehittyvät. Aiemmin asiakaspalvelua tehnyt henkilöstö voi siirtyä tekemään esimerkiksi digitaalista markkinointia, jolla ohjataan liikennettä sivuille.

– Rooleissa tapahtuu samansuuntaisia kehityskulkuja kuin teollisuudessa, jossa aikaisemmin tehtiin paljon käsillä, ja jossa aiemmista käsityön tekijöistä on nyt tullut robottien ohjaajia, Järvenpää jatkaa. Henkilöresursseja käytetään yhä enemmän siihen, että toiminta tehostuu ja tavarat liikkuvat. Perinteisessä liikkeessä tuotteiden liikkuminen voi olla todella hidasta.

Miten verkkokauppaan siirtyminen muokkaa kaupan alaa?

– Tuotteiden vertailu on tullut älyttömän helpoksi. Aiemmin on voitu maksaa valtavasti extraa hyvästä kivijalasta. Enää ihmiset eivät maksa niin helposti extraa, vaan tilaavat suoraan verkkokaupasta. Yhä useammin käy niin, että kivijalkaliikkeessä tuotetta käydään sovittamassa, mutta osto tapahtuu kotona verkossa, Järvenpää kuvailee.

– Verkkokauppaan siirtyminen voi herättää jälleenmyyjissä vastustusta, koska heitä ei välttämättä tarvita enää. Toisaalta kansantaloudelle verkkokaupan kehittymisellä on positiivinen, toimintaa tehostavat vaikutus, Halmelahti vastaa. Samalla merkittävätkin kaupat joutuvat määrittämään rooliaan uudelleen. Saatamme nähdä isojenkin kaupan alan pelureiden kuolevan, elleivät ne onnistu rakentamaan toimivaa verkkokauppaa.

Järvenpää jatkaa: – Verkossa toimiva tavaratalo on ongelma, sillä yhdellä kaupalla ei millään pystytä tukemaan monen yksittäisen tuotteen ostamista. Sen sijaan verkkokaupalla voidaan vastata kunkin tuotteen erikoisvaatimuksiin paremmin kuin kivijalkaliikkeellä. Virtuaalisessa ja digitaalisessa muodossa pystyy kasvavasti välittämään tuotteen fiiliksen ja tiedot paljon paremmin, kun yleispätevällä tavaratalolla.

Mitä markkinoita verkkokauppa muuttaa tällä hetkellä? Voisitteko nimetä joitain esimerkkejä?

– Monet kansainväliset muotibrändit kehittävät omia verkkokauppojaan. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden tarjoajat pyrkivät myymään suoraan kuluttajille. Samalla logistiikkaketju lyhenee ja katteet kasvavat. Esimerkiksi Tiger of Sweden tarjoaa oman verkkokaupan, josta voi ostaa vaatteita suoraan hyvällä asiakaskokemuksella, Järvenpää kuvaa.

Tiger of Swedenin verkkokauppa. Aiemmin ilmestyneessä kirjoituksessamme Henri ja Lauri listaavat top 5 verkkokauppadesignia. Lue tästä kirjoituksesta lisää mielenkiintoisia esimerkkejä onnistuneesta verkkopalvelusta.

Mitkä ovat tärkeitä asioita verkkokauppakumppanin valinnassa ja mitä Lamia tuo pöytään verkkokauppatoimittajana?

– Neuvomme kaupan alan yrityksille on: osta verkkokauppakehitystä! Verkkokauppaan keskittyneissä taloissa kaikki fokus kääntyy itse verkkokaupan tekemiseen, Halmelahti aloittaa. On taloja jotka ovat huippuja tekemään custom softaa. Verkkokauppahanke tarvitsee kuitenkin omat tekijänsä.

– Meidän myyntihenkilöt osaavat konsultoida verkkokauppahankinnoissa paremmin, kuin ohjelmistokehitystalojen johtavat konsultit. Verkkokauppaan erikoistunut toimittaja maksaa itsensä takaisin, Halmelahti kuvailee.

– Verkkokaupan kehittäjällä pitää olla hyvä kumppaniverkosto. Esimerkiksi mobiiliapplikaatio on kasvavasti tärkeä esimerkiksi asiakasviestinnän ja lojaliteetin kannalta, muun muassa sijaintiin perustuvien ominaisuuksien kautta, Järvenpää linjaa. Helsingissä on osaavimmat mobiilifirmat ja jos verkkokaupan kehittäjät ovat muualla Suomessa, yhteistyö voi olla kankeaa. Toimittajalla pitää olla myös hyvä keskusteluyhteys ERP-toimittajiin ja tuntea maksutapojen kenttä, joskin se on projektillisesti vain pieni osa toteutusta.

Halmelahti päätää haastattelun: – Fokuksen ja kiinnostuksen pitää olla tuotteiden myynnissä. Tämän takia moni valitsee juuri Lamian. Olemme muun muassa nousseet korkeimpaan kategoriaan Google-markkinoinnin toteuttajana ja palkanneet puhtaasti Google-markkinointiin erikoistuneen ammattilaisen tiimiin. Pyrimme kasvattamaan Lamian vahvuuden 30 henkeen tänä vuonna Suomessa ja olemaan näin isoin Magento-talo Suomessa.

Henri Halmelahti (vas.) ja Lauri Järvenpää jakoivat ajatuksiaan verkkokaupan kehittymisestä

Lamian kotisivut

Lamian ite wiki-profiili

Miten tehdä kannattavaa verkkokauppaa? Mitä asioita tulee huomioida, että verkkokauppahanke onnistuu? Tentissä Henri Halmelahti ja Lauri Järvenpää, jotka kehittävät Magento-verkkokauppoja Suomen nopeimmin kasvavassa verkkokauppatoimittaja Lamiassa.

Haastattelumme ei tarjoa laajoihin kysymyksiin absoluuttisia vastauksia, vaan antaa kokeneille verkkokaupan kehittäjille vapaan sanan. Näin pyrimme tarjoamaan lukijoille mielenkiintoisia näkökulmia verkkokauppahankkeen onnistuneeseen läpivientiin.

Lamian Henri Halmelahden (vas.) ja Lauri Järvenpään mukaan verkkokauppahankkeeseen lähteminen edellyttää oikeanlaista tahtotilaa.

Mikä on hyvä lähtökohta verkkokauppahankkeen käynnistämiselle?

– Lähtökohtaisesti täytyy olla oikea tahtotila – halu investoida ja halu kehittyä, aloittaa Henri Halmelahti. Jos verkkokauppa nähdään vain kuluna, se voi jäädä “lojumaan”. Toisaalta kauppias ei voi lähestyä hanketta sillä asenteella, että “tässä on budjettimme, tehkää verkkokauppa.” Silloin päädytään helposti tilanteeseen, jossa kauppias tulee kysymään perästä, “miksette laita tätä palvelemaan minua”.

– Verkkokaupan tilaajalla pitää siis olla oikea tahtotila ja pitkäjänteisyys hanketta kohtaan.  Verkkokaupan toimittajalla pitää olla vastaava halu kehittää palvelua kokonaisvaltaisesti ja sitoutua myös jatkokehitykseen, Lauri Järvenpää kuvaa. Verkkokaupan tilaajayrityksessä pitää olla vastuullinen henkilö, jolla on tarpeeksi natsoja viedä hanketta eteenpäin. Verkkokauppa pitää nähdä investointina, joka kannattaa parin vuoden säteellä.

– Kun kummallakin osapuolella on tavoitteena pidemmällä aikavälillä toimivan ja kannattavan verkkokaupan kehittäminen, syntyy kestävä asiakasuhde verkkokaupan tilaajan ja toimittajan välille. Tämän yhteistyön tuloksena rakentuu jatkuvasti kehittyvä digitaalinen kauppa, joka palvelee asiakkaita verkossa, Halmelahti lisää. Verkkokaupan toimittajan täytyy myös tukea kaupan henkilökuntaa, jonka osaamisessa voi olla lähtötilanteessa puutteita. On myös meidän huonoutta toimittajana, jos kaupan henkilöstö kääntyy verkkokauppa-järjestelmää vastaan.

– Verkkokauppahankkeseen ei kannata kuitenkaan rynnätä jos toiminnassa on kivirekiä. Näitä voivat olla esimerkiksi toimimaton varastologistiikka tai tilanne, joissa kaupalla on käytössään todella monimutkainen ja modattu toiminnanohjausjärjestelmä. Samaan aikaan ei ymmärretä, miten toimia tai rakentaa liiketoimintaa verkossa. Tällöin lähtökohta verkkokauppahankkeelle on todella haastava, Halmelahti kertoo.

Miten verkkokauppaan ryhtyminen näkyy kaupan arjessa?

– Usein verkkokaupan kehittäminen tulee pöydälle samalla kertaa, kun koko yrityksen toimintaa digitalisoidaan ja tehostetaan. Kun prosessit kehittyvät, syntyy päällekäisyyksiä verkkokaupan kanssa, Järvenpää kuvailee. Samalla ammatit siirtyvät pykälää abstraktimmalle tasolle ja työntekijöiden roolit kehittyvät. Aiemmin asiakaspalvelua tehnyt henkilöstö voi siirtyä tekemään esimerkiksi digitaalista markkinointia, jolla ohjataan liikennettä sivuille.

– Rooleissa tapahtuu samansuuntaisia kehityskulkuja kuin teollisuudessa, jossa aikaisemmin tehtiin paljon käsillä, ja jossa aiemmista käsityön tekijöistä on nyt tullut robottien ohjaajia, Järvenpää jatkaa. Henkilöresursseja käytetään yhä enemmän siihen, että toiminta tehostuu ja tavarat liikkuvat. Perinteisessä liikkeessä tuotteiden liikkuminen voi olla todella hidasta.

Halmelahti (vas.) ja Järvenpää povaavat synkkää tulevaisuutta vähittäiskaupan pelureille, jotka eivät onnistu kehittämään toimivaa verkkokauppaa.

Miten verkkokauppaan siirtyminen muokkaa kaupan alaa?

– Tuotteiden vertailu on tullut älyttömän helpoksi. Aiemmin on voitu maksaa valtavasti extraa hyvästä kivijalasta. Enää ihmiset eivät maksa niin helposti extraa, vaan tilaavat suoraan verkkokaupasta. Yhä useammin käy niin, että kivijalkaliikkeessä tuotetta käydään sovittamassa, mutta osto tapahtuu kotona verkossa, Järvenpää kuvailee.

– Verkkokauppaan siirtyminen voi herättää jälleenmyyjissä vastustusta, koska heitä ei välttämättä tarvita enää. Toisaalta kansantaloudelle verkkokaupan kehittymisellä on positiivinen, toimintaa tehostavat vaikutus, Halmelahti vastaa. Samalla merkittävätkin kaupat joutuvat määrittämään rooliaan uudelleen. Saatamme nähdä isojenkin kaupan alan pelureiden kuolevan, elleivät ne onnistu rakentamaan toimivaa verkkokauppaa.

Järvenpää jatkaa: – Verkossa toimiva tavaratalo on ongelma, sillä yhdellä kaupalla ei millään pystytä tukemaan monen yksittäisen tuotteen ostamista. Sen sijaan verkkokaupalla voidaan vastata kunkin tuotteen erikoisvaatimuksiin paremmin kuin kivijalkaliikkeellä. Virtuaalisessa ja digitaalisessa muodossa pystyy kasvavasti välittämään tuotteen fiiliksen ja tiedot paljon paremmin, kun yleispätevällä tavaratalolla.

Halmelahti (vas.) ja Järvenpää ennustavat synkkää tulevaisuutta nykyisille vähittäiskaupan jäteille, jotka eivät onnistu kehittämään toimivaa verkkokauppaa

Mitä markkinoita verkkokauppa muuttaa tällä hetkellä? Voisitteko nimetä joitain esimerkkejä?

– Monet kansainväliset muotibrändit kehittävät omia verkkokauppojaan. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden tarjoajat pyrkivät myymään suoraan kuluttajille. Samalla logistiikkaketju lyhenee ja katteet kasvavat. Esimerkiksi Tiger of Sweden tarjoaa oman verkkokaupan, josta voi ostaa vaatteita suoraan hyvällä asiakaskokemuksella, Järvenpää kuvaa.

Tiger of Swedenin verkkokauppa. Aiemmin ilmestyneessä kirjoituksessamme Henri ja Lauri listaavat top 5 verkkokauppadesignia. Lue tästä kirjoituksesta lisää mielenkiintoisia esimerkkejä onnistuneesta verkkopalvelusta.

Mitkä ovat tärkeitä asioita verkkokauppakumppanin valinnassa ja mitä Lamia tuo pöytään verkkokauppatoimittajana?

– Neuvomme kaupan alan yrityksille on: osta verkkokauppakehitystä! Verkkokauppaan keskittyneissä taloissa kaikki fokus kääntyy itse verkkokaupan tekemiseen, Halmelahti aloittaa. On taloja jotka ovat huippuja tekemään custom softaa. Verkkokauppahanke tarvitsee kuitenkin omat tekijänsä.

– Meidän myyntihenkilöt osaavat konsultoida verkkokauppahankinnoissa paremmin, kuin ohjelmistokehitystalojen johtavat konsultit. Verkkokauppaan erikoistunut toimittaja maksaa itsensä takaisin, Halmelahti kuvailee.

– Verkkokaupan kehittäjällä pitää olla hyvä kumppaniverkosto. Esimerkiksi mobiiliapplikaatio on kasvavasti tärkeä esimerkiksi asiakasviestinnän ja lojaliteetin kannalta, muun muassa sijaintiin perustuvien ominaisuuksien kautta, Järvenpää linjaa. Helsingissä on osaavimmat mobiilifirmat ja jos verkkokaupan kehittäjät ovat muualla Suomessa, yhteistyö voi olla kankeaa. Toimittajalla pitää olla myös hyvä keskusteluyhteys ERP-toimittajiin ja tuntea maksutapojen kenttä, joskin se on projektillisesti vain pieni osa toteutusta.

Halmelahti päätää haastattelun: – Fokuksen ja kiinnostuksen pitää olla tuotteiden myynnissä. Tämän takia moni valitsee juuri Lamian. Olemme muun muassa nousseet korkeimpaan kategoriaan Google-markkinoinnin toteuttajana ja palkanneet puhtaasti Google-markkinointiin erikoistuneen ammattilaisen tiimiin. Pyrimme kasvattamaan Lamian vahvuuden 30 henkeen tänä vuonna Suomessa ja olemaan näin isoin Magento-talo Suomessa.

Henri Halmelahti (vas.) ja Lauri Järvenpää jakoivat ajatuksiaan verkkokaupan kehittymisestä

Lamian kotisivut

Lamian ite wiki-profiili

Vifa on tanskalainen laadukkaiden äänetoistolaitteiden valmistaja, jonka kaiuttimia ei täydy piilottaa vieraiden tullessa. Lähiaikoina yritys on panostanut tyylikkäisiin langattomiin kaiuttimiin.

Kaiutin-valmistajan uusin tuoteperhe on nimetty pohjoismaisten pääkaupunkien mukaan – tuoteperheen pienin jäsen on lainannut nimensä Helsingiltä.

Vifan Helsinki-kaiutin

Kannettavan Helsinki-kaiuttimen pintamateriaali villatekstiiliä, joka on erityisesti suunniteltu äänentoistoa varten. Rungon muut osat on jykevää alumiinia ja nahkaa.

Helsinki-kaiuttimessa on bluetooth-liitäntä ja se on täysin langaton

Helsinki-kaiuttimessa on litium-akku ja bluetooth-liitäntä. Kaiutinta saa viidessä eri värissä ja lisävarusteeksi on mahdollista hankkia kantohihna.

Tyylikkään ulkonäön lisäksi kauttimen äänenlaatu on kerännyt kiitosta. Tekniikan maailma kehuu Vifan kaiuttimien sointitasapainoa ”miellyttävän hillityksi ja monella tapaa hifi-ihanteiden mukaiseksi”.

Ruotsalaisesta nahasta tehdyn hihnan ansiosta kaiuttimen voi asettaa roikkumaan mistä vaan.

Kaiutinta on helppo kuljettaa mukana kätevän katohihnan avulla. Laitteen materiaalivalinnat kestävät vettä, ja se soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön.

Tyylikäs kaiutin toimii hyvin myös sisustuselementtinä

Helsinki-kaiutin kuuluu samaan tuoteperheeseen Oslo, Copenhagen ja Stockholm -kaiuttimien kanssa. Suomen pääkaupungilta nimensä lainaava kaiutin on tuoteperheen pienin.

Suomessa kaiutinta myy esimerkiksi Hifi Studio 399 euron hintaan.

Kuvat: Vifa

Toukokuun lopussa järjestettävässä palkintogaalassa selviää, kuka tässä kirjoituksessa esitellyistä finalisteistä pokkaa ensimmäistä kertaa jaettavat digialan Oscarit.

Blue Arrow Awards sai alkunsa havainnosta, että ohjelmistoalan suuret epäonnistumiset saavat turhan paljon palstatilaa ja huomiota osakseen. Kilpailun takana on joukko suomalaisia ohjelmistotaloja – Codento, Eficode, Exove, Fraktio, Futurice, Gofore, Houston Inc., Reaktor, SC5 Online, Solita ja Vincit – jotka haluavat epäonnistumisien sijaan nostaa esiin digialan menestystarinoita.

Kilvasta kiinnostuneilla oli 17.3.2016 asti aikaa asettua ehdolle. Tuomaristolla oli ehdokkaiden läpikäymisessä melkoinen urakka, sillä tarjolle tuli lopulta lähes sata hakemusta. Blue Arrow Awards -palkintoja jaetaan tänä vuonna seitsemässä kategoriassa, joiden kaikkien finalistit julkistettiin 25.4.2016.

Vieritä kuvaruutua alaspäin ja näet, mitkä toteutukset ja tiimit kilparaati valitsi finaalikierrokselle!

Palkintoja jaetaan seitsemässä kategoriassa

Esittelyssä Blue Arrow Awards -finalistit

SOCIETAL INFLUENCE AWARD

Societal Influence Award palkitsee digihankkeen, joka on osaltaan onnistunut merkittävästi parantamaan ja helpottamaan yhteiskunnan ja sen jäsenten toimintaa. Tässä kategoriassa ehdolla on viisi valtakunnallisesti merkittävää toteutusta. 

Kansallinen terveysarkisto Kanta

Kuva: Kuvakaappaus Kannan sivuilta 6.5.2016

Kansallinen terveysarkisto Kanta yhdistää sähköiset reseptit, lääketietokannan, potilastiedon arkiston ja tiedonhallintapalvelun ainutlaatuiseksi palvelukokonaisuudeksi, joka tulee kansalaisten, terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vuoden 2016 aikana. Lääkärissä asioiminen helpottuu, kun potilastiedot ovat tallessa sähköisessä muodossa ja käytettävissä misstä tahansa terveydenhuollon palvelupisteessä.

Kilparaati kehuu Kannan muun muassa parantavan tuottavuutta terveydenhuollon saralla, vähentävän hoitoon liittyviä virheitä, ja edistävän alan tutkimusta. Kannan takana on Kelan Kanta-palvelut ja Terveyden hyvinvoinnin laitos.

Yrityskylä

Ehdolla palkintoon on myös peruskoulun oppilaille  suunnattu yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Yrityskylä.  Yrityskylä on palkittu vuonna 2014 maailman parhaana koulutusinnovaationa ja sen takana on Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Lupapiste

Lupapiste selaimessa. Kuva: Geniem

Lupapiste on rakennuslupa-asioiden virtuaalinen työtila. Lupapiste helpottaa hankalaksi käsitettyä rakennuslupaprosessia ja se on jo käytössä yli 200 kunnassa. Lupapisteen kehittämisestä vastasi Solita ja sen selainsivustosta Geniem. 

Suomi 112 -mobiilisovellus

Kuva: Kuvakaappaus Suomi 112 sovelluksesta 6.5.2016

Suomi 112 on mobiilisovellus, joka perustuu nopeaan paikannukseen hätätilanteissa. Älypuhelimeen ladattava Suomi 112 -sovellus nopeuttaa hätäilmoitusten jättöä kriittisissä tilanteissa välittämällä hätäkeskukselle automaattisesti soittajan sijaintitiedot. Suomi 112 -sovelluksen kehittämisestä vastasi Digia.

Túlka-yhteisö

Túlka on vertaistulkkauspalvelu, joka helpottaa kielimuurin ylittämistä älypuhelimeen ladattavalla sovelluksella. Idea palvelun kehittämiseen lähti nopeasti kasvaneista turvapaikanhakijamääristä. Palvelun tavoitteena on yhdistää ihmiset kulttuurista riippumatta ja auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan uuteen kotimaahan paremmin. Túlkan mobiilisovelluksesta vastasi Heii.

DISRUPTION AWARD

Disruption Awardista kilpailevat toimijat ovat kehittäneet joko täysin disruptoivan liiketoimintamallin tai toiminnallaan aikaansaaneet jopa kokonaan uuden markkinan. Palkinnosta kisaavat viisi organisaatiota.

DiacorPlus

Kuva: Diacor

DiacorPlus on mobiilissa toimiva terveysklinikka. Terveydenhuollon palveluissa asiointi helpottuu, kun lääkäriin voi olla yhteydessä esimerkiksi videochatin yhteydellä. Palkintoraadin mukaan sovelluksella on potentiaalia mullistaa terveydenhoito poistamalla potilaan ja lääkärin maantieteelliseen sijaintiin liittyviä haasteita. DiacorPlusin teknisestä toteutuksesta vastasi HiQ.

Juhlapesu

Kuva: Kuvakaappaus Juhlapesun sivuilta 6.5.2016

Juhlapesu on kehittänyt uudelaisen liiketoimintamallin autopesuihin – subscription-mallin mukaisesti autonsa voi kiinteään kuukausihintaan käydä pesemässä aina kun haluaa. Disruptoivan liiketoimintamallin lisäksi Juhlapesun tarkoitus on uudistaa itse autopesu, sillä autopesut on pitkälti automatisoitu ja asiakas esimerkiksi tunnistetaan sujuvasti rekisterikilven perusteella. Juhlapesun määrittelystä, suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Vincit.

Golli

Golli on pilvipalvelu, jonka tarkoitus on helpottaa pienten tuottajien pääsyä kaupan valikoimaan. Kilparaadin mukaan Golli digitalisoi tilaus-toimitusketjun minkä tahansa kokoluokan tai toimialan yrityksessä. Palvelulla on potentiaalia uudistaa toimialan käytäntöjä lisäämällä suomalaisten pk-tavarantoimittajien kilpailukykyä edistämällä kaupanalan ekosysteemin toimivuutta. Gollin omistaja on GS1 Finland, ja hankkeen suunnittelussa, konseptoinnissa ja palvelumuotoilussa sekä teknisessä toteutuksessa kumppanina toimi Solita.

ResQ

ResQ on mobiilisovellus, jossa ravintolat voivat myydä ylijääneitä annoksiaan take away -periaatteella selvästi listahintojaan halvemmalla. Ideaa pidetään merkittävänä, sillä se vähentää ruokahävikkiä – tarkoitus on myydä annoksia, jotka muuten menisivät roskikseen. Tämän lisäksi ResQ luo ravintoloille kokonaan uuden myyntikanavan.

Kuvakaappaus ResQ-tarjonnasta 26.4 Helsingin keskustassa

Industryhack

Industryhack on uudenlainen toimintamalli, jossa suuret yritykset kehittävät uusia tuotekonsepteja yhdessä startupien ja ohjelmistokehittäjien kanssa. Kilpailuna järjestetyt tapahtumat vievät lauman koodareita ja web-kehittäjiä yrityksen toimitiloihin ottamaan selvää, mitä kaikkea viikonlopun aikana he saavat aikaa. Kilparaati toteaa, että vaikka toimintamalli itsessään ei ole digitaalinen palvelu, Industryhack disruptoi digitaalisten palveluiden kehittämisprosessia perinteisillä toimialoilla.

Konecranesille tehdyn Industryhackin esittelyvideo

CUSTOMER EXPERIENCE AWARD

Customer Experience -kategoria keskittyy huippuluokan käyttäjäkokemukseen digitaalisissa palveluissa. Kategoriassa vastatusten on viisi kotimaista toteutusta.

 Yle Uutisvahti -sovellus

Yle Uutisvahti on astetta viisaampi uutissovellus. Tulevaisuutta henkivä sovellus suodattaa uutisista mielenkiintoisimmat käyttäjänsä mieltymysten mukaan. Käyttäjäkokemus on hyvä ja yksinkertainen, kilparaati selittää valintaansa. Ylen Uutisvahti -sovellusta on ollut kehittämässä Qvik sekä Reaktor.

Yle Uutisvahdissa on miellyttävä valikko, jolla käyttäjä voi valita näkymäänsä suodatettavat uutiset.  Kuva: Kuvakaappaus Yle Uutisvahti -sovelluksesta 6.5.2016

Tallink Siljan mobiilivaraus

Kuva: Tallink.

Tallink Silja on viime aikoina panostanut paljon digitaalisiin palveluihinsa, ja on kehittänyt helppokäyttöisen ja toimivan mobiilivarausjärjestelmän. Kilparaadin mukaan yksinkertaisuudessaan nerokas mobiilivarausjärjestelmä tuntuu ennustavan käyttäjänsä toiveet etuajassa. Vähine ominaisuuksineen palvelua kuvataan elegantiksi, hyvin suunnitelluksi palveluksi. Sovelluksen mobiilikehityksestä vastasi Qvik.

Veikkaus.fi

Kilparaadin mukaan Veikkaus ansaitsee paikkansa finaalijoukossa palvelunsa toimivuuden ja käyttökokemuksen – ns. look’n’feelin vuoksi. Palvelun yksityiskohdat on suunniteltu hyvin: jopa itse sivusto on pelillistetty innostamaan sivustolla asioivaa tutustumaan palveluun enemmän!

Veikkauksen verkkopalvelut ansaitsivat paikan finaalissa. Kuva: Kuvakaappaus Veikkauksen sivuilta 6.5.2016

Zervant

Kuva: Zervant

Zervant on laskutus- ja kirjanpito-ohjelma pienyritykselle, freelancereille ja yrittäjille. Palvelun perimmäinen tarkoitus on tehdä liiketoiminnan johtamisesta helpompaa. Kilparaati kehuu Zervantia yksinkertaiseksi, elegantiksi ja tehokkaaksi ratkaisuksi yritysen laskutusongelmiin.

Nordic Sky Entertainment

Nordic Sky Entertainment on Finnairin viihdejärjestelmä ja olennainen osa yrityksen digitaalista palvelutarjoomaa. Matkustajat voivat järjestelmällä viihdyttää itseään lennon aikana esimerkiksi elokuvilla ja sarjoilla – lisäksi järjestelmä tarjoaa hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa lennosta: ruokailuajoista, jatkolennoista ja sijainnista. Kilparaadin mukaan Finnairin NSE järjestelmä tarjoaa lentomatkustajille häiriöttömän, modernin ja ilmavan käyttäjäkokemuksen.

Finnair Nordic Sky Entertainment -järjestelmä. Kuva: Finnair

BEST PERFORMING TEAM AWARD

Best Performing Team Award pyrkii palkitsemaan toimivimman tiimin tai kukoistavimman työpaikkakulttuurin. Tässä kategoriassa ehdolla olevat viisi tiimiä onnistuvat toimintatavoillaan haastamaan perinteisen työympäristön käsityksen.

Veikkaus.fi E-Commerce / Digital Sales

Veikkauksen verkkokauppa- ja digitaalinen myyntiosasto on ehdolla palkintoon esimerkkinä parhaasta työympäristöstä.

Yritys itse kommentoi toimintatapojaan näin: ”Veikkaus kehittää itseään ja toimintakulttuuriaan ulkopuolisten konsulttien avustuksella tullakseen vahvemmaksi digitaaliseksi palveluntarjoajaksi.”

Kilparaadin mukaan Veikkaus.fi -tiimi on toiminnallaan saavuttanut merkittäviä saavutuksia.

Veikkaus on ehdolla myös parhaan työskentelykulttuurin palkinnon saajaksi. Kuva: Kuvakaappaus Veikkauksen sivuilta 6.5.2016

DiacorPlus team / Diacor & HiQ

Kilparaadin mukaan Diacorin ja Hiqun tiimi on kehittänyt uudenlaisen palvelumallin hyvin perinteiselle toimialalle, ja saavuttanut lyhyessä ajassa hyviä tuloksia. Tämä on aiheuttanut laajamittaisen vaikutuksen koko organisaatioon.

Diacorin tiimi kommentoi itse ehdokkuuttaan näin:

”Diacorilla työskentelemme yhtenä tiiminä rakentaen parempaa hyvinvointia ja terveyttä Suomeen. Kaikki jakavat samat maalin asiakaspalvelusta IT-osastoon.”

Diacorin ja HiQ:n tiimit tekevät yhdessä hommia paremman hyvinvoinnin ja terveyden eteen. Kuva: HiQ

Feeniks/ DNA & Smile House

Feeniks-tiimin ydinjoukko koostuu DNA:n sekä Smile Housen väestä, jotka jakavat yhteiset tavoitteet ja toimitilat DNA:n katon alla. Kilparaadin mukaan tämä joukko osoittaa toiminnallaan pitkäjänteisyyttä – se on lyhyessä ajassa saavuttanut hienoja saavutuksia sekä asiakas- että työtyytyväisydessä. Lisäksi tiimiä kehutaan kulttuurimuutoksen aikaansaamisesta ja tiimin hyvän hengen sanotaan loistavan läpi.

Elisa Growth Hacking team, Reaktor

Elisan Growth Hack -tiimi on yhteistyöhanke Elisan ja Reaktorin välillä, jonka sanotaan otteellaan mullistavan perinteisen tiimityöskentelyn. Tiimiä kehutaan perinteistä ketterää softa-kehitystiimiä huomattavasti paremmaksi – tiimiä ylistetään muun muassa sanoilla ”itseohjautuva”, ”ketterä startup”, sekä ”bisnesvetoinen rahantekokone”. Tiimi kuvailee itse itseään ”jälki-ketteräksi” (post-agile).

Deveo

Deveo kuvailee itseään 100% etäyritykseksi: yritys toimii viidestä maasta käsin. Deveon yrityskulttuuri muodostuu viiden ydin arvon ympärille: asioiden yksinkertaisena pitämiseen, avoimuuteen, asiakasyhteyteen, uteliaisuuteen, sekä aloitteen tekemiseen.

Kilparaati arvostaa yrityksen omintakeista etätyökulttuuria ja arvelee, että Suomessa siitä kannattaisi ottaa laajasti oppia.

Kuva: Kuvakaappaus Deveon sivuilta 6.5.2016

EPIC PURCHASING AWARD

Epic Purchase Award on hatunnosto hankintatoimelle – parhaan toteuttajan sijaan palkinnon saa paras hankkija. Ehdolla on kolme onnistunutta projektia.

K-Ruoka -sovellus

Kuva: Kesko

Kesko on ehdolla hankinta-sarjassa K-Ruoka -mobiilisovelluksen tilausprosessistaan. Kilparaadin mukaan Kesko, jonka hankintaprosessi on perinteisesti ollut hyvin jäykkä, läpikävi prosessin aikana ketterän sovelluskehityksen vallankumouksen ja julkaisi onnistuneesti mobiiliaplikaation, jonka market-fit oli välittömästi validoitu. Kilparaadin mukaan prosessi toteutui luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirissä, ja sen lopputulos muuttaa tapaa, jolla digitaalisia palveluita tuotetaan Keskolla.

Veikkaus.fi

Kuva: Kuvakaappaus Veikkauksen sivuilta 6.5.2016

Veikkauksen periaatteet suosia useita toimittajia ja avointa viestintää kumppanuustarpeistaan toivat yritykselle tämän kolmannen Blue Arrow Awards -ehdokkuuden. Kilparaadin mukaan hankintamallilla onnistutaan välttämään toimittajalukittautuminen, ja tuottamaan laadukkaita ja edullisia lopputuloksia. Veikkaus onnistuu hankintamallillaan sekä houkuttelemaan että säilyttämään parhaat kumppanit kehityshankkeissa.

Turku.fi

Kuva: Joonas Mäkivirta

Turun kaupunki on palkintoehdokkaana ansiokkaan toimittajayhteistyönsä ansiosta. Kilparaadin mielestä Turku on onnistunut muista julkisista toimijoista poiketen omaksumaan ketterän ja joustavan hankintamallin, joka houkutteli epätavallisen paljon laadukkaita palveluntarjoajia kilpailemaan turku.fi -sivuston toteutuksesta.

PROPELLERHEAD AWARD

Propellerhead Award palkitsee tiimin tai yksilön, jotka ovat kekseliäisyydellään onnistuneet ravistelemaan yhteiskuntaa ja sen vakiintuneita toimintatapoja. Propellipää-kategoria on ainoa, johon ilmoittautuminen ei ollut maksullista. Kategoriassa toisistaan ottavat mittaa yksi tiimi ja kaksi yksilöä.

Industryhack-tiimi

Kuva: Kuvakaappaus Industryhackin sivuilta 6.5.2016

Industryhackin takana oleva tiimi on ehdolla propellipää-palkinnonsaajaksi vaikuttavalla ja monipuolisella toimintamallillaan. Kilparaadin mukaan Industryhack on kovalla työllään aikaansaanut maanlaajuisen liikkeen onnistumalla houkuttelemaan toimintaansa mukaan suuryrityksiä jatkuvalla syötöllä.

Iiro Uusitalo

Iiro Uusitalo. Kuva: Solita

Propellipää-sarjassa ehdolla on myös Solitalla työskentelevä Iiro Uusitalo. Solitan mukaan Iiro ”tunnetaan IT-alan aktiivisena vaikuttajana, joka intohimolla ja itseään säästämättä tarttuu asioihin, jotka voisivat olla paremmin.” Kilparaati kehuu Iiron auttamisen halua vuolaasti – Iiroa kuvataan toiminnan mieheksi, joka saa aikaan win-win-tilanteita kaikille osapuolille. Iiro on muun muassa kehittänyt yli 103 000 kertaa ladatun Irssi ConnectBot -sovelluksen.

Petka Antonov

Kuva: Kuvakaappaus Github -sivustolta 6.5.2016

Helsinkiläinen kehittäjä Petka Antonov on ehdolla propellipääpalkinnoksi ansioitumisestaan JavaScriptissä. Reaktorilla työskentelevän Petkan promise-kirjasto Bluebird on yksi käytetyimmistä promise-kirjastoista Node.js:sovelluksessa. Kilparaadin mukaan Petka on jalanjäljeltään ja esimerkiksi seuraajien määrässä mitattuna kansainvälisen tason erityisosaaja ja suunnannäyttäjä.

ROBUST CODE AWARD

Robust Code Award -kategoriassa kisaavat teknisesti onnistuneet sovellukset, nerokkaat algoritmit ja uraa uurtavat koodit. Palkinnon saaja voi olla  niin järjestelmä, tietovaranto kuin algoritmikin. Ehdolla on kolme toteutusta.

Etsimo Visual Discovery Engine

Etsimo-hakukone. Kuva: Kuvakaappaus Etsimo-sivuilta 6.5.2016.

Suomalainen Etsimo yhdistää moniulotteisen ja älykkään hakukoneen interaktiiviseen visuaaliseen käyttöliittymään. Tiedonhakukone sopii erityisesti big datan käsittelyyn, sillä hakusanojen visuaalinen esitystapa auttaa hahmottamaan laajoja tietokokonaisuuksia ja ymmärtämään aiheyhteyksiä. Kilparaadin mukaan Etsimo on uudenlainen innovaatio, jolla on potentiaalia merkittäviin tekoihin.

Objection.js

Objection.js on avoimen koodin ORM-kirjasto Node.js:n, joka tukee uusia JavaScript standardeja ja useimpia SQL-tietokantoja. Objection.js helpottaa SQL-työskentelyä sen tehoja heikentämättä. Kilparaadin mukaan Objection.js on toisiin avoimen lähdekoodin kirjastoihin verrattuna erityisen hyvin dokumentoitu, ja siinä on kattava testiympäristö. Nuoresta iästään huolimatta kirjastosta on mahdollista kehittyä Node.js -kehittäjien käytetyin tietokantatyökalu.

Oma Sanoma

Kuva: Kuvakaappaus Sanomat -verkkosivuilta 6.5.2016

Oma Sanoma on palvelu, jossa yhdellä sisäänkirjautumisella pääsee käsiksi Sanoman kaikkiin verkkosisältöihin. Se yhdistää joukon back end -järjestelmiä yhteen käyttöliittymään. Kilparaadin mukaan Oma Sanoma on hyvä esimerkki sovelluksesta, jolta vaaditaan paljon joustoa ja sovellettavuutta toimintavarmuutta riskeeraamatta.  Kilparaadin mukaan Oma Sanoma onnistuu tässä hyvällä koodilla ja moderneilla sovellustekniikoilla.

Tässä ne nyt ovat – Blue Arrow Awards ehdokkaat vuodelle 2016! Jäämme innolla odottamaan palkintogaalaa, jonka vuoro on 26.5.2016. 

Kuva: ite wiki

Lue aikaisemmasta kirjoituksestamme lisää Blue Arrow Awardsin taustoista.

Aiheesta muualla:

Blue Arrow Awardsin kotisivut

Lehdistötiedote: ”Blue Arrow Awards palkitsee digipalveluiden huiput”

Blue Arrow Awardsin järjestävät yhteistyössä seuraavat organisaatiot:

Codento, Eficode, Exove, Fraktio, Futurice, Gofore, Houston Inc., Reaktor, SC5 Online, Solita ja Vincit

Codenton kotisivut ja ite wiki-profiili

Eficoden kotisivut ja ite wiki-profiili

Exoven kotisivut ja ite wiki-profiili

Fraktion kotisivut ja ite wiki-profiili

Futuricen kotisivut ja ite wiki-profiili

Goforen kotisivut ja ite wiki-profiili

Houston Incin kotisivut ja ite wiki-profiili

Reaktorin kotisivut ja ite wiki-profiili

SC5 Onlinen kotisivut ja ite wiki-profiili

Solitan kotisivut ja ite wiki-profiili

Vincitin kotisivut ja ite wiki-profiili

ite wikin Johannes Puro esiintyi ICTexpossa 27.4 2016. Esityksessään Puro käsitteli ite wikin kehitystä ja ite wikin uutta digitalisaatio & innovaatiot blogimediaa.

Puheenvuorossaan Puro käy läpi ennen kaikkea sitä, miten liiketoimintaverkostot rakentuvat tänä päivänä ja mitä lisäarvoa ite wiki tuo tähän kenttään. Samalla jäsennetään sitä, miten internet ja verkkosisällöt muuttavat it-palveluiden hankintaprosessia ja miten liiketoiminnan kehitystarpeita voi mallintaa digitalisaatiokentässä.

Katso esitys ohesta, kesto 25 minuuttia.

ICTexpo järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 27.-28.4. ite wiki tuotti ICTexpon mediakumppanina raportin ja kuvakoosteen, jossa esitellään kaikki näytteilleasettajayritykset, tekijät ja tarjonnat tapahtumasta.

Esittelyjärjestyksessä nostimme kärkeen ne it-toimittajat, joilla on esitellä eniten asiakasreferenssejä ja suosituksia ite wikissä.

 Sininen Meteoriitti | 15 referenssiä

Tapasimme messuilla digitaalisten palveluiden suunnittelijan ja toteuttajan Sinisen Meteoriitin. Yrityksen myyntijohtaja Lea Lähteenmäen (kuvassa oikealla) summasi digitalisaatiota näin: “Digitaalisten työtapojen muutos ei ole projekti”. Kuvassa vasemmalla Sinisen Meteoriitin Sales Manager Anton Laine.
Sininen Meteoriitti ite wikissä

Cybercom | 14 referenssiä

Cybercom on it-alan palveluyritys. Tapasimme yrityksen Business Unit Directorin Timo Oksan, joka kehui tämän vuoden messujen uusien yritysten määrää.  Kuvassa Cybercomin voittoisa Hackathon tiimi syksyllä 2015 Konecranesin Hackathonissa.
Cybercom ite wikissä

Neutech | 13 referenssiä

Neutech tarjoaa edulliset webhotellit kotimaisella ylläpidolla. Kuvassa oikealla Neutechin Marketing Manager Nina Kivisilta esittelee yrityksen palveluita kiinnostuneille.  

Neutech ite wikissä

Festum Software | 7 referenssiä

Festum Software on erikoistunut taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien automatisointiin. Festumin ständin vetonaulana toimi taikuri, joka houkutteli yleisöä viettämään aikaa ständillä. Kerrankin joku ideoi jotain uutta perinteisen ständipönötyksen rinnalle!

Festumin ständillä tapasimme myös yrityksen liiketoimintajohtaja Jorma Messon (kuvassa). 

Festum Software ite wikissä

Elkome | 6 referenssiä

 Kun kysyimme Elkome Systemsin markkinointijohtajalta Juha Haloselta  tämän hetkisiä kuulumisia hän kertoi, että pöydällä on kansainvälistyminen – Elkome on laajenemassa Ruotsiin.

Elkomen Marketing Director Juha Halonen

Elkome Systems ite wikissä

Elkome Software ite wikissä

giosg.com | 6 referenssiä

Kovaa vauhtia kansainvälistyvä giosg.com kehittää selaimessa toimivaa chattipalvelua paremman asiakaspalvelun ja myyntitulosten saavuttamiseksi.

giosg.com ite wikissä

Handheld | 6 referenssiä

Handheld on lujitettujen älypuhelinten, kämmenlaitteiden ja kannettavien tietokoneiden valmistaja ja toimittaja. Tapasimme messuilla yrityksen toimitusjohtajan Juhani Salaksen. Salas kiteytti yrityksen idean lauseeseen: “Kestäviä mobiililaitteita koviin olosuhteisiin”.

Handheld ite wikissä

Nebula | 5 referenssiä

Nebula on kotimainen ICT-palveluyritys. Nebula markkinoi ICTexpossa virtualisoitua pilvipalvelinta nimeltään Cloud 9. Nebulan marketin Managerin Minna Keskitalon (vasemmalla) mukaan normaali palvelin on kapasiteetiltaan rajallinen, kun taas virtualisoidun pilvipalvelimen kapasiteetti on täysin skaalattavissa liiketoiminnan tarpeisiin.

Nebula ite wikissä

DB-Manager | 4 referenssiä

DB-Manager on ohjelmistoyritys, joka kehittää ja markkinoi tuottavuutta ja kannattavuutta parantavia ohjelmistoratkaisuja. Yksi yrityksen markkinoimista ratkaisuista on SuperOffice CRM, jonka edut yrityksen toimitusjohtaja Rauno Uusitalo (kuvassa vasemmalla) summaa ajatukseen: “Päätoiminnot yhden napin päässä”

DB-Manager ite wikissä

Palette | 3 referenssiä

Taloushallinnon prosessien tehostamiseen ja automatisointiin keskittyvän Paletten väki oli myös messuilla tavattavissa. Senior Account Managerin Teppo Kyöttilän (kuvassa kolmas vasemmalta) terveiset it-hankintoja tekeville päättäjille:  “Älä päivitä, kilpailuta. Palette on hyvä vaihtoehto.”

Palette ite wikissä

Heeros | 3 referenssiä

Sähköisen taloushallinnon edistäjää Heerosta oli messuilla edustamassa iloinen joukko. Yrityksen toimitusjohtaja Matti Latun (kuvassa oikealla) kommentti: “kasvun ja kansainvälistymisen tiellä” kuvastaa Heeroksen tämän hetkistä toimintaa.  

Heeros ite wikissä

Jidoka Technologies | 3 referenssiä

Jidoka Technologiesin Alex Bern heitti meille Twitterissäkin huomiota keränneet kommentin pilke silmäkulmassa: “katsokaas kun tässä on IoT:tä, niin kaikki on mahdollista”.

Jidokan internetiin yhteydessä olevat näytöt tarjoavat kehittyneemmän vaihtoehdon perinteisille mainoskylteille. Jidokan teknologiaa on hyödynnetty mm. Lontoon Olympialaisissa liikennemerkkien ohjausjärjestelmässä. 

Jidoka ite wikissä

Pappila Penkkala Group | 3 referenssiä

Pappila Penkkala Group tarjoaa tili-, perintä-, laskutus-, laki-, rahoitus- ja kansainvälistymispalveluita.  Talous 2016 -messuilla tavattiin lakimies Samuli Tuomikoski (kuvassa).

Pappila Penkkala Group ite wikissä

Granite | 2 referenssiä

Graniten palveluntarjonta keskittyy tietoturvakoulutukseen. Graniten CEO Teppo Kattilakosken (kuvassa) mukaan organisaation on tärkeää voida jo auditoinnin kannalta näyttää, että yrityksen henkilökunta on perehdytetty omiin tietoturvakäytäntöihin.

Granite ite wikissä

Leadfeeder | 2 referenssiä

Tapasimme messuilla myös markkinoinnin analytiikkaan erikoistuneen Leadfeederin. Leadfeeder on kehittänyt työkalun, joka tunnistaa ip-osoitteen perusteella sivuston vierailijat ja näiden liikkeet. Head of Partnerships Jaakko Paalanen (kuvassa oikealla) kiteyttää Leadfeederin idean lauseeseen: “Muutamme verkkosivukävijät myyntiliideiksi”.  

Leadfeeder aloitti myös hiljattain yhteistyön ite wikin kanssa ja  premium-asiakkaat saavatkin nykyään Leadfeeder-analytiikkaa profiilivierailuistaan.

Leadfeeder ite wikissä

Herman IT | 2 referenssiä

Herman IT:n toimitusjohtaja Kimmo Rusanen (kuvassa keskimmäinen) kertoi ite wikille syksyllä, miten teollisen internetin ratkaisut saadaan tehokkaiksi hybridikonesalin avulla.

Herman IT ite wikissä

Staria | 2 referenssiä

Staria on taloushallinnon palveluihin, toiminnanohjaukseen ja Business Intelligence -palveluihin erikoistunut yritys. Starian viestintäkoordinaattori Fanny Karlsson kuvasi heidän toimintaansa seuraavasti: “Mahdollistamme paremman päätöksenteon tarjoamalla reaaliaikaista ja oikeaa tietoa toiminnasta, taloudesta ja ihmisistä.”

Staria ite wikissä

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry | 1 referenssi

Avoimien tietojärjestelmien keskuksen COSSin Noora Huotari (vas.) ja Moona Puha esittelivät messuilla Mindtrek Openmind teknologiakonferenssia, joka järjestetään jo 20. kerran 17-18.10.2016 Tampere-talolla. ite wiki on mukana järjetämässä Mindtrekin IoT Eventiä. Save the date and grab the early bird tickets!!

COSS ite wikissä

Edera Partners (1 referenssi)

Edera Partners on Microsoft-teknologioiden valmennus- ja konsultointipalveluihin erikoistunut yritys. Myynnistä vastaava Jouko Tirronen kertoo Ederan tavoitteen olevan asiakkaan olemassa olevan infrastruktuurin käytön tehostaminen – tähän voidaan päästä hyödyntämällä organisaation omien asiantuntijoiden osaamista.  

Edera ite wikissä

Experis IT | 1 referenssi

Experis on johto- ja asiantuntijatason rekrytointi- ja projektiratkaisuihin erikoistunut kansainvälinen yritys. Hanna Uusi-Oukarin mukaan Experis on ainoa toimija markkinassa, joka voi tehdä it-resursointia globaalisti – toimintaa on yli 80 maassa ja Experisin listoilla on yli 30000 it-osaajaa projektipäälliköistä testauksen ammattilaisiin.

Experis ite wikissä

ite wiki

ite wikin co-founder ja liiketoimintajohtaja Johannes Puro käsitteli esityksessään ite wikin toimintaa ja avasi liiketoimintaverkostojen rakentumista vuonna 2016. ite wiki julkaisi ICTexpo esityksessä uuden digitalisaatio & innovaatiot blogimedian, jota luet tälläkin hetkellä ja opasti ständillään messuvieraita ite wikin käyttöön ja ICTexpon näytteilleasettajien tarjontoihin.

Protacon Solutions

Protacon Solutionsin ständillä vierailijaa oli vastassa yrityksen uudet näyttävät kotisivut, joita pääsi selaamaan isolta kosketusnäytöltä. Tavattavissa oli myös protaconilaisten toteuttama veikeä robotti, joka muun muassa ennusti Patrik Laineen varattavan ensimmäisellä kierroksella NHL:n. Tämä siis jo ennen MM-kisoja!

Protacon Solutions ite wikissä

2NS – Second Nature Security

Second Nature Securityn CEO Mika Holmberg (kuvassa vasemmalla) ja Business Director Henri Sikiö (oik.) esittelivät messuilla 2NS:n visuaalista ja helppokäyttöistä tietoturvasovellusta.

2NS ite wikissä

arvato Financial Solutions

Maksamiseen erikoistuvan arvato Financial Solutionsin eCommerce Manager Jouko Tossavaisen (kuvassa oikealla) mukaan After Pay -lähimaksu tulee olemaan kovassa käytössä kesän festareilla.

arvato Financial Solutions ite wikissä  

Cisco Systems

Cisco Systems on reitittimiä, kytkimiä ja muita verkkolaitteita valmistava tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuusyritys. Yritys on todellinen teknologia-alan taustalla vaikuttava jättiläinen: on arvioitu, että jopa 80 % kaikesta Internetin liikenteestä kulkee Ciscon valmistamien reitittimien kautta

Cisco ite wikissä

DIGITICE Finland

DIGITICE Finland kehittää Suomeen konesalipalveluiden klusteria. DIGITICE Finland on vastuussa vuosittaisesta Nordic Digital Business Summit -tapahtumasta, joka pidetään jälleen kaapelitehtaalla syksyllä 2016. 

DIGITICE Finland ite wikissä

Nordic Digital Business Summit ite wikissä

E-Bros

E-Bros on sähköisen liiketoiminnan, mobiilikehityksen, logistiikan ja langattoman mittaustekniikan sovelluksiin erikoistunut yritys. Yrityksellä on sähköisestä liiketoiminnasta jo 25 vuoden kokemus.

E-Bros ite wikissä

GlobalSign

GlobalSignin toiminnan keskiössä on identiteetinhallinta. Yrityksen Sales Managerin Jukka Ruotsalaisen (kuvassa) mukaan identiteetillä on arvoa, jota kannattaa hyödyntää liiketoiminnassa enemmän.

GlobalSign ite wikissä

Gofore

Gofore on johdon konsultoinnin ja tietojärjestelmien kehittämisen asiantuntijayritys. Goforen Managing Director Timur Kärki (paneelissa vasemmalla) toivoo, että kansallinen palveluarkkitehtuuri huomioitaisiin paremmin digitaalisuutta kehitettäessä sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Gofore ite wikissä

Infotool

Infotool on tieto- ja palvelujohtamisen asiantuntijaorganisaatio. Yrityksen Sales Manager Mikael Engström haastoi messuvieraita aktiivisesti vastaamaan tabletilla tehtävään kyselyyn.

Infotool ite wikissä

Internet Smartsec

Internet Smartsec keskittyy korkeatasoiseen tietoturvaan. Simo Mäkinen (Technical Manager, kuvassa keskellä) summaa yrityksen idean ajatukseen: “Älykkäät uhat vaativat älykkään suojauksen”.

Internet Smartsec ite wikissä

JM Tieto

JM Tieto kuvailee itseään myyntiä tekeväksi asiantuntijaorganisaatioksi. Riikka-Maria Lemmingin kommentti messuilta: “CRM-konseptimme luo kilpailuetua”.

JM Tieto ite wikissä

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat on erikoistunut energiatehokkuustekniikkaan, prosessiteollisuuden tehokkuutta parantaviin sovelluksiin sekä ammattielektroniikkaan. Kaukomarkkinoiden General Managerin Kyösti Ollilan mukaan liikkuva työ vaatii oikeita työkaluja sekä asiakkaan toiminnan ymmärtämistä.

Kaukomarkkinat ite wikissä

KPMG

KPMG:n Juha Ahlgren (Sales Manager, kuvassa) kertoi, että Forrester Wave™ on luokitellut KPMG:nmaailman luotettavimmaksi tietoturvatoimittajaksi.

KPMG ite wikissä

Meltwater

Tapasimme messuilla myös viestintä ja media-alan pilvipalveluihin erikoistuneen Meltwaterin väkeä. Yrityksen Key Account Manager Juha-Pekka Ropo kehui messujen ilmapiiriä: “Virkistävän kiinnostunutta porukkaa on käynyt messuilla”.

Meltwater ite wikissä

M-Files

M-Filesin tiedonhallintaratkaisu voitti ICTexpon alla Tivian vuoden tietotekniikkatuotteen palkinnon. Palkittu ohjelmisto hallitsee tehokkaasti organisaation dokumentteja ja muuta tietoa, kuten projekteja, asiakkaita ja työntekijätietoja.

M-Files ite wikissä

Moonsoft

Moonsoftin toimitusjohtaja Juha Piispa (kuvassa toinen vasemmalta) kertoo Moonsoftin työkalujen sopivan luovan työn tekijöille.

Moonsoft ite wikissä

Nerd Fuel

IT-talo Nerd Fuelin toimitusjohtaja Harri Juntunen kuvaa yrityksen omaavan “Suomen kovinta Vmware-osaamista”.

Nerd Fuel ite wikissä

Net Man

Tietohallinto-ammattilaisen Net Manin myynti- ja kehitysjohtaja Harri Takala (kuvassa oikealla) haluaa nostaa riman korkeammalle tietohallinnoissa.

Net Man ite wikissä

Nomis

Nomis Helpdesk on selainpohjainen suomalainen työnohjausjärjestelmä, joka soveltuu eri toimialoille.

Nomis ite wikissä

Otaverkko

Otaverkko tarjoaa “it-palvelut yrityksesi muuttuviin tarpeisiin”.  

Otaverkko ite wikissä

Rittal

Rittal on erikoistunut energiatehokkaiden konesalien suunnitteluun ja rakentamiseen. Yrityksen myynnistä vastaavan Mikko Ahon mielestä “modulaarisuus panee kilpailijat kontilleen.”

Rittal ite wikissä

Santa Monica Networks

Santa Monica Networks on turvallisiin tietoverkkoihin erikoistunut asiantuntija, jonka tarjontaan lukeutuvat niin datakeskukset, tietoverkot kuin tietoturvakin. Martti Saramies kertoo Santa Monican toiminnassa korostuvn erityisesti SDN:n (Software Defined Networking) soveltaminen. 

Santa Monica Networksin ständillä pääsi myös ajamaan kilpaa.

Santa Monica Networks ite wikissä

Scanmagnetics

Scanmagnetics on kehittänyt laitteen, joka tuhoaa kiintolevyn kuin kiintolevyn – teknologialla on Naton korkeimman tietoturvatason luokitus.

Scanmagnetics ite wikissä

Snow Software

Snow Software valmistaa globaalisti myydyintä ohjelmiston-omaisuuden hallintatyökalua License Manageria. Yrityksen Account Manager Jari Miettinen: “Ohjelmisto-omaisuuden hallinta vähentää riskejä ali-lisenssoinnista ja pienentää kuluja, kun turhista lisensseistä ei koidu ylimääräisiä maksuja”.

Snow Software ite wikissä

Solutive

Tiedon visualisointiin erikoistuneen Solutiven Janne Suomalaisen (Partner) mielestä enää ei riitä, että vanhojen asioiden tekemisessä tullaan paremmaksi. Sen sijaan on tärkeää keskittyä täysin uusien asioiden tekemiseen.

Solutive ite wikissä

Visionbay Solutions

Jututimme datan hyödyntämiseen erikoistuneen Visionbay Solutionsin toimitusjohtajaa Simo Vesteristä (keskellä). “Tiedolla johtaminen on prosessi, ei it-järjestelmä. Meidän avullamme nämä prosessit saadaan jalkautettua”, Vesterinen kuvaa.

Visionbay Solution ite wikissä

Kellokortti

Kellokortin omistajan Jani Tohmon mukaan työajanseuranta on edelleen yrityksillä haasteena. Myös pienillä yrityksillä täytyy olla lakisääteinen työajanseuranta kunnossa. Kellokortti.fi-palvelun ytimenä toimii selkeä ja helppokäyttöinen kalenterinäkymä. Työajan- ja projektien seurannalla organisaatio voi tuoda tehokkuutta toimintaansa.

HansaWorld

Ruotsista lähtöisin oleva HansaWorld tarjoaa taloushallinnon ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja pilvipalveluna pienille ja keskisuurille yrityksille.

Envault

Envault on palvelinsuojauksen asiantuntijayritys. Yrityksen CEO Yrjö Hyvärisen (kuvassa) mukaan yritysten siitäessä palvelimensa kolmansille osapuolille, herää tarve ulkoistetulle tietoturvaratkaisulle. Envaultin palvelulla palvelimen käyttöä ja turvallisuutta on helppo seurata.

Deltagon

Deltagon on suomalainen sähköisen viestinnän ja asioinnin tietoturvaratkaisuihin erikoistunut yritys.  Toiminnassaan Deltagon korostaa suomalaisuuttaan – yrityksen kaikki tuotekehitys tapahtuu Suomessa. Deltagonin tuotteet on viestintäviraston sertifioimia ja ne on otettu hyvin käyttöön esimerkiksi valtionhallinnossa, pankki- ja vakuutusalalla sekä asiantuntijaorganisaatioissa.

Megaflex

Megaflex on kulunhallinnan ja toimitilaturvallisuuden SaaS-ohjelmistopalveluja sekä IoT-ratkaisuja tarjoava yritys. Megaflexin palvelu esimerkiksi yhdistää kiinteistöjen vanhat kulunvalvontalukijat pilvipalveluun, jolla on asiakkaan tietoturvaa parantava vaikutus. Lisäksi asiakas saa käyttöönsä monta muuta Megaflex-palveluun kuuluvaa moduulia, kuten esimerkiksi neuvottelutilavarauksen ja työajanseurannan.

Pagero

Sähköisiin tilaus- ja verkkolaskupalveluihin erikoistuneen Pageron Managing Director Toni Pihamaa: “Datan laatu on automaation elinehto.”

Recall

Recall on kansainvälinen asiakirjojen arkistointia, sähköisten asiakirjojen hallintaa sekä tietojen suojausta tarjoava yritys. Yrityksen Account Managerilla Jere Willbergillä (kuvassa) on it-alan yrityksille pilke silmäkulmassa toimitettava viesti: “Keskittykää te sähköisen maailman kehittämiseen, me hoidamme arkistoinnista koituvan fyysisen massan.”

DB Pro

DB PRO on Microsoft SQL Server –tietokanta-alustoihin ja tietovarastointiin erikoistunut yritys. Yrityksen perustajan ja CTO Jani Savolaisen mukaan SQL-serverien migraatiosuunnittelun automatisointi ja tehostaminen tuo yritykselle isot säästöt.

Aava Ohjelmistot

Aava Ohjelmistojen perustajan ja toimitusjohtajan Jari Heiskasen (kuvassa vasemmalla) mukaan “jokainen yritys on erilainen ja tarvitsee omanlaisensa järjestelmän”.

Nordic Vault

Nordic Vault on toimintaansa aloitteleva pilvipalveluyritys. Yrityksen Co-Founder Janne Sirén perustelee yrityksen toimintalogiikkaa seuraavasti. “Dataa tulee ovista ja ikkunoista – meillä on siihen ratkaisu.”

Aerion Solutions

Mobiili- ja pilvipalveluita tarjoavan Aerion Solutionsin CEO Timo Hämäläinen (kuvassa vasemmalla) kuvaa yritystään “maailman parhaaksi mobiilihallinnassa ja tietoturvassa”.

Rantalainen Yhtiöt

Messuilla oli tavattavissa myös taloushallinnon ammattilainen Rantalainen Yhtiöt. Business Director Jussi Ala-Risku kiteyttää Rantalaisen toimintaidean lauseeseen: “Taloushallintoa kautta rantain”.

Streamr

Streamr on kehittänyt pilvialustan analyytikkadatan reaaliaikaiseen pureskeluun. Helppokäyttöisen palvelun valtteihin kuuluu esimerkiksi visuaalisuus, liitännät ja laajennettavuus.  

—

Vuonna 2017 ICTexpo uudistuu ITproksi! ITpro tulee keskittymään entistä enemmän it-asiantuntijoihin nostaen teemoiksi kyberturvallisuuden, pilvipalvelut, verkkoinfrastruktuurin, Devopsin, data-analytiikan ja avoimen lähdekoodin.

Messuraportista vastasivat ite wikin Niko Helle, Johannes Puro, Timo Aittoniemi ja Harri Liimatta. Löydät yhteystietomme Yritys-sivulta.

ite wiki kiittää mukavista messukohtaamisista. Ensi vuoteen siis!

Digitalisaatio mullistaa laajasti yhteiskuntaa, eikä järjestötoiminta ole poikkeus. Mutta mikä tekee tämän päivän digitalisaatiosta erityistä suhteessa jo vuosia jatkuneeseen sähköisten palveluiden hyödyntämiseen? Pureudumme asiaan Avoinen toimitusjohtajan Tuomo Heikkilän kanssa.   

Mikä on digitalisaation merkitys järjestöille?

–Digitalisaatio pakottaa järjestöt katsomaan toimintaansa aidosti jäsentensä näkökulmasta. Kiireisen digiajan ihmisen kynnys sitoutua pitkäjänteiseen järjestötoimintaan on aiempaa korkeampi, eikä moderneihin työskentelytapoihin tottunut jäsen suostu pyörittämään järjestötoimintaa vanhentuneilla välineillä. Huomio on nyt siirtynyt siihen, miten jäsenen toiminta järjestössä tehdään mahdollisimman sujuvaksi.

–Digitaalisten työkalujen käyttöönotto puolestaan tehostaa toimintaa ja vähentää työtaakkaa. Aikaa vieviä hallinnollisia töitä voidaan automatisoida, mikä vapauttaa aikaa ydintoimintaan. Vanhat toimintatavat tehostuvat ja uudet korvaavat vanhoja. Aiemmin printtiviestintä oli järjestöviestinnän ytimessä, mutta nykyään panostetaan enemmän digitaaliseen näkyvyyteen.

–Digitaalisia työkaluja voidaan myös käyttää palvelun ja toimintamallin jäsenkeskeisyyden parantamiseen. Järjestö voi esimerkiksi kerätä tehokkaasti käyttäjätietoa, ja käyttää sitä kohdennetun sisällön luomiseen ja henkilökohtaisen jäsenkokemuksen kehittämiseen.

Avoinen väkeä työn touhussa. Kuvassa vasemmalta oikealle Antti Peisa, Jarno Niemelä, Sebastian Forsman ja Joonas Oksanen.

Mitkä ovat järjestöille tyypillisiä ongelmakohtia?

–Yksi tyypillinen ongelmakohta on viestintä organisaation ja jäsenistön välillä. Monesti vakiintuneille järjestöille on kehittynyt monimutkainen organisaatiorakenne, jossa päätöksentekoa on hajautettu eri osastoille. Jäsenen näkökulmasta toimiminen siiloutuneen organisaation kanssa on hankalaa. Ongelmia tuottaa myös jäsenrekisterin ajan tasalla pitäminen. Jos ei ole yhteyttä jäseniin, järjestön on hyvin vaikeaa toimia tehokkaasti.

–Toinen toistuva haaste kumpuaa ihmisten muuttuneesta suhtautumisesta ajankäyttöön ja osallistumiseen. Nykyajan ihmiset osallistuvan mielellään yksittäisiin, tietyn teeman ympärille rakennettuihin tapahtumiin. Lisäksi ihmiset ovat aiempaa aktiivisempia verkossa, ja perinteisten järjestömallien rinnalle on noussut kokonaan digitaalisia yhteisöjä ja tapahtumia.

–Nämä ilmiöt haastavat perinteisen järjestötoiminnan ja sen, miten järjestö hahmottaa jäsenkuntansa. Haasteessa piilee kuitenkin onnistumisen avaimet. Järjestön organisaatiorakenne voidaan virtaviivaistamalla muuttaa vastaamaan ajan vaatimuksia. Lyhytaikaisia tapahtumia ja digitaalisia yhteisöjä voi rakentaa tukemaan järjestön runkoajatusta. Jatkossakin on siis tilausta perinteiselle järjestötoiminnalle, mutta uudet ajattelumallit täytyy ottaa huomioon.

Kuvassa taka-alalla Sebastian Forsman ja edessä Joonas Oksanen.

Minkälaisen teknologian päälle järjestöjen kannattaa rakentaa toimintaansa?

–Teknologiapohja on äärimmäisen tärkeä osa järjestötoimintaa – on lopulta siitä kiinni, miten hyvin toimintaa pystytään parantamaan. Teknologiaratkaisun tulee tukea mahdollisimman hyvin toiminnan analyyttista kehittämistä, hallinnollisen työn automatisointia ja personoidun jäsenkokemuksen luomista.

–Teknologiaa koskevien valintojen kohdalla järjestön tulee tarkasti harkita tietoturvaa. Jäsenrekisterit pitävät sisällään arkaluontoista henkilötietoa, ja Suomen henkilötietolaki asettaa rajoituksensa sovellettavalle teknologialle. Lainsäädännön vaatimusten täyttäminen on haastavaa ja esimerkiksi monia amerikkalaisia pilvipalveluita ei sen takia voida käyttää.

–Järjestöt ovat heränneet avoimen lähdekoodin mahdollisuuksiin, ja erityisesti toimittajariippumattomuutta pidetään suuressa arvossa. Tässä maailmassa huomiota pitää kuitenkin kiinnittää erityisesti kokonaisuuden hallittavuuteen – toimittajariippumattomuutta hyödyllisempää on tavoitella kevyitä ja ketteriä ratkaisuja. Räätälöityä ohjelmistokehitystä tulee välttää ja pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman pitkälle tuotteistettuja ratkaisuja.

–Järjestön digitaalista kokonaisuutta on järkevää rakentaa toisiinsa rajapinnoiltaan integroituvista osista. Kun kokonaisuus koostuu toisistaan riippumattomista osista, järjestelmämuutos ei tarkoita koko järjestelmän uusimista.

Kuvassa vasemmalta Heikki Kallioinen, Jarno Niemelä, Anne Pousi ja Elina Silkelä.

Miten Avoine auttaa järjestöjä digitalisoitumaan?

–Avoine toimii järjestöjen ratkaisutoimittajana. Analysoimme lähtötilanteen, haemme toimivimmat ratkaisut  ja liitämme ne yhteen kokonaisratkaisuun. Hyödynnämme toteutuksessa omia palveluitamme, jotka integroituvat kumppaniemme sekä kolmansien osapuolten ohjelmistoihin. Avoinen kumppanina järjestö pystyy tuntemaan jäsenensä paremmin ja palvelemaan heitä tehokkaammin.

–Portfoliomme koostuu kolmesta osasta: liitoille suunnatusta Avoine Sensestä, yhdistyksille suunnatusta Yhdistysavaimesta ja urheiluseuroille suunnatusta Sporttisaitista. Lisäksi olemme kehittäneet Yhdistystieto.fi -tietopalvelun, josta löytyy kattavasti tietoa yhdistystoiminnan käytännön haasteisiin.

Haastattelussa Avoinen toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä

Cyborg-artisti Neil Harbisson, joka on liittänyt päähänsä antennin, lukeutuu Mindtrekin kattavaan esiintyjäkaartiin.

Mindtrek on jo 20. kertaa Tampereella järjestettävä teknologiakonferenssi jonka teemoina ovat tänä vuonna IoT, Smart City ja Virtuaalitodellisuus. Teknologiatapahtuman yläotsikkona on ollut jo pitkään avoimuus ja open source. Mindtrekin slogan viittaakin avarakatseisuuteen ja kehottaa kävijälle: ”Open your mind!”

Mindtrek tarjoaa vierailijoille uniikin kokonaisuuden teknologiaa, innovaatioita ja mahdollisuuksia verkostoitua tavoitteenaan edistää uudenlaisen innovaation ja liiketoiminnan syntymistä tulevaisuudessa. Mindtrekissa ohjelmaa pyörii kaiken kaikkiaan neljässä salissa ja lisäksi workshop-tiloissa, joiden lisäksi Tampere-talo tarjoaa loistavat puitteet yritysten esittelyille ständeillä, sekä verkostoitumiselle saleissa ja ravintolassa.

Vuonna 2016 Mindtrek kasvaa suurten tapahtumien kokoluokkaan Tampere-taloon ja ja esittelee kattavan joukon mielenkiintoisia esiintyjiä. Näihin lukeutuu maailman ensimmäinen Cyborg Neil Harbisson, jonka päähän on asennettu antenni. Harbisson syntyi harvinaisen värisokeuden kanssa, josta johten hän näkee maailman mustavalkoisena. Antenninsa avulla Harbisson voi aistia erilaisia valon taajuuksia, kuten muille näkymätöntä infrapunasäteilyä ja mm. ottaa vastaan puheluita suoraan päähänsä!

Vuoden 2015 Mindtrekin tunnelmia

Harbissonin lisäksi laajaan ohjelmaan lukeutuu jo nyt mielenkiintoisia nimiä niin julkisen sektorin päättäjistä, teknologiakentästä kuin start-up-maailmastakin.

Älykäs kaupunki-teema vetää kaupunginjohtajat ja poliitikot Mindtrekiin

Suomen suurimpien kaupunkien johto osallistuu Mindtrekiin, sillä paikalle on tulossa Suomen merkittävimmät kaupunginjohtajat, eli Helsingin Jussi Pajunen, Espoon Jukka Mäkelä, Tampereen Anna-Kaisa Ikonen, Turun Aleksi Randell ja Oulun Matti Pennanen.

Myös kärkipään poliitikkoja on osallistumassa tapahtumaan ja mm. Liikenne- ja Viestintäministeri Anne Berner ja Europarlamentikko Sirpa Pietikäinen esiintyvät tapahtumassa.

Teknologiakentän esiintyjiin lukeutuvat Dr. Hong Sheng Chiong uudesta Seelannista, joka työskentelee silmäsairauksien ehkäisemiseksi globaalisti teknologian keinoin. MariaDB Foundationin perustaja Monty Widenius puolestaan on osuva lisä Mindtrekiin, sillä tapahtuman historia nivoutuu ylätasolla Open Source teeman ympärille.

Mindtrekin puhujista Jan Wildeboer on tunnettu esiintyjä ja Red Hatin open source evangelista ja lobbaaja. Puhuja, kirjailija ja kolumnisti Petteri Järvinen on puolestaan noussut näkyväksi tietoturva-asiantuntijaksi Suomessa.

Mindtrekin IoT event jakautuu kahteen päivään – ite wiki ja FIMA järjestävät IoT eventin

ite wiki ja FIMA (Forum for Intelligent Machines) ovat mukana organisoimassa vuoden 2016 Mindtrekin IoT Eventiä tapahtuman pääjärjestäjä COSSin kanssa.

Tampere-talo ja Mindtrekin IoT Event tarjoavat loistavan mahdollisuuden koota yhteen osaajia Teollisen internetin ja IoT:n ympäriltä ja Mindtrekin muut teemat tukivat hyvin IoT:tä aihepiirinä.

IoT eventin ohjelma jakautuu kahdelle päivälle.

Maanantaina 17.10 pidetään digitaalisen innovaation kehitttäjien päivä, jolloin paikalle kutsutaan erityisesti palvelumuotoilusta, digitaalisista palveluista ja liiketoimintamalleista, sekä start-up sovelluskehityksestä kiinnostuneita tekijöitä. Digitaalisen innovaation kehittäjien päivän ohjelma alkaa verkostoitumistilaisuudella, jonka tavoitteena on tuoda kaikkien osallistujien piiriin iso joukko uusia kontakteja.

Digitaalisen innovaation kehittäjien päivä jatkuu Workshopilla, jonka aiheena on ”miten kehittää tehokkaasti digitaalisia innovaatioita?”.

Workshopia tulee vetämään Cannesin kultaisella leijonalla palkittu Start-up kiihdytämisen ammattilainen Samuli Tivinen Boonilta, sekä Mikael Hautala, jonka Industryhack-konsepti on luonut suoranaisen hackathon boomin Suomen teollisuuteen. Lisäksi yli tuhannen it- ja sovelluskehitys-yrityksen ekosysteemin rakentanut, ite wikin Johannes Puro tuo workshopiin parhaita oppeja laajalta verkostoltaan.

Workshopin tavoitteena on päästä kiinni tehokkaaseen digitaalisen innovaation toteuttamiseen ja ideoida uusia konsepteja nopeammin konkreettisiin toteutuksiin pääsemiseksi. Hautala ja Tivinen on kutsuttu tapahtumaan nimenomaan siksi, että heidän konsepteillaan on näyttöjä erittäin nopeasta digitaalisen innovaation kehittämisestä.

Internet of things day kokoaa teollisen internetin osaajat yhteen

Tiistaina 18.10 IoT eventissä keskitytään asioiden internetiin ja päivän yläotsikkona on Internet of things day.

IoT event rakentuu IoT talks-esiintymisistä,  IoT-paneelista, verkostoitumistilaisuudesta, sekä workshopista.
Esiintymisistä on tässä kohdassa varmistunut Forum for Intelligent Machinesin Antti Sirenin esitys FIMAn toiminnasta, tilasta ja tulevaisuuden kehityksistä. FIMA rakentaa toimintamalleja jäsenistönsä kanssa edistääkseen älykkyyttä ja automatiikkaa teollisuuden ja työkoneiden kentässä Suomessa.

IoT Workshopia tulee vetämään tekniikan tohtori Kai Salminen Hermia Groupilta otsikkonaan ”Industry 4.0 – Open your mind to “Robot Revolution” and related new business”. Workshopin tavoitteena on rakentaa ymmärrystä I4.0 teollisesta platformista ja siitä, mitä se tarkoittaa liiketoimintapotentiaalin kilpailudeun kannalta suomalaisille yrityksille.

Sekä digitaalisen innovaation kehittäjien päivän, että Internet of things dayn verkostoitumistilaisuudet pidetään omalla IoT-alueellaan, joka rakennetaan tapahtumaa varten.

Laittakaa siis 17.-18.10.2016 päivät kalenteriin ja varatkaa liput Mindtrekiin samantien, sillä luvassa on erittäin mielenkiintoinen tapahtuma!

Tutustu ohjelmaan ja esiintyjiin tarkemmin osoitteessa  http://www.mindtrek.org/2016/

Osta liput osoitteesta http://www.mindtrek.org/2016/registration/ 

Mindtrekin IoT-eventiin haetaan myös yritys-sponsoreita, jotka pääsevät mukaan esiintymään Mindtrekiin, saavat esityksistään striimit ja videojulkaisut sekä Youtubessa, että ite wikin blogissa, pääsevät isännöimään verkostoitumistapahtumia IoT alueelle, saavat näkyvyyden Mindtrekin sivuilla ja lippupaketin sekä  Mindtrekiin että illallistapahtumaan. Lisätiedot sponsoripaketista Johannes Purolta, 040 726 2656 johannes.puro at itewiki.fi. 

Iso osa messujen näytteilleasettajista toistaa samaa kaavaa vuodesta toiseen. Messut ovat pakonomainen markkinointitoiminto, jossa ständillä käydään pönöttämässä potentiaalisten asiakkaiden ilmestymistä odottaen.

Festum Software lähti Talous 2016 messuihin erilaisella otteella. Haastattelimme Festumin Ville Erkkilää siitä, miten taikurista tuli talous 2016 messujen vetonaula.

Mistä ajatus taikurista oikein lähti?

-Kaikki messunäkyvyys on tottakai hyvää, mutta ennen kaikkea toivoisimme tietysti löytävämme ihmisiä ja asiakkaita, keitä voimme oikeasti auttaa.

Kun olimme ensimmäisen kerran vuosi sitten Talous-messuilla, meillä oli haasteita oikeiden vieraiden tunnistamisessa.  

Messuilla voi olla vieraita hyvin laidasta laitaan.  Potentiaalisen asiakkaan löytäminen massasta on todella haastavaa, ellei sinulla ole jotain rajapintaa, jolla katsoa, ollaanko kiinnostuneita samasta asiasta.

Siksi päätimme lähteä hakemaan jotain ihan uutta tulokulmaa vuonna 2016. Silloin idea taikurista nousi esiin. Ajattelimme, että taikuri voisi olla hauska, jos sen voisi liittää jotenkin bisnekseen.  

Näin löysimme talousmessujen vetonaulaksi taikuri Laurilan, joka osoittautui loistavaksi.

Miten konsepti toimi käytännössä?

-Taikuri otti katsellaan kiinni messuvieraan jo kaukaa ja löysi heidän kohdatessaan yllättäen pelimerkin vieraan olkapäältä. Näin vieraan huomio saatiin välittömästi ja kävijä saatiin ehkä vähän hämilleenkin.

Tässä kohdassa vieraalta tiedusteltiin, onko teillä mahdollisuutta vaikuttaa taloushallinnon ja liiketoiminnan kehittämiseen yrityksessä. Näin saatiin varmistettua se, ettemme tuhlaa messuvieraan aikaa, jos hän ei ole kiinnostunut aiheesta.

Tässä kohdassa vastaus oli usein, että taloushallinnon tai liiketoiminnan kehitys kuuluu vastuualueisiin, jolloin henkilö kutsuttiin ständille seuraamaan taikurin esitystä ja samalla kuulemaan Festumin tarjonnasta lisää.

Miten konsepti toimi asiakashankinnan kannalta ja miten siirtymä palvelunne esittelyyn tapahtui?

-Festumin asiantuntija ei osallistunut vielä tässä vaiheessa mitenkään keskusteluun, vaan hän seurasi asiakkaan kanssa tempun loppuun, jonka jälkeen vieraalla oli mahdollisuus tutustua tarjontaamme syvemmin.

Lopulta jokainen, joka jäi seuraamaan esitystä, jäi keskustelemaan myös Festumin asiantuntijan kanssa. Onnistumisen kannalta tärkeässä asemassa oli, että se temppu oli oikeasti hyvä. Moni tulikin kehumaan konseptia niin itse ständillä kuin twitterissäkin.

Se on hyvä merkki myynti- ja markkinointikampanjan onnistumisesta, jos asiakkaat tulevat kiittelemään ja markkinoivat juttua eteenpäin omille verkostoilleen.

Katso Festumin messutunnelmia ja Taikurin otteita oheisesta videosta

Haastattelussa oli Ville Erkkilä, joka toimii markkinoinnin asiantuntijana Festumilla

Festumin ite wiki-profiili

Festumin kotisivut

Lue myös ite wikin messuraportti ICTexposta ja Talous 2016 messuilta.

Esitelläänkö teidänkin yrityksenne tai osaajanne ite wikin blogissa? Ota yhteyttä!

Digitalisaatio on nostanut keskiöön kysymyksen siitä, miten hyödyntää parhaita teknologioita liiketoiminnan kehittämisessä. Teknologiakumppanuuden haasteet ja mahdollisuudet puhuttavat niin IT-ratkaisuja toimittavia kuin ostaviakin yrityksiä.

Tapasimme Taneli Eiston ja Amy Skogbergin Pedabista ja haastattelimme heitä digiajan teknologiakumppanuudesta ja sen mahdollisuuksista. Pedab on mm. IBM ja SAP -teknologioiden tukkuri ja omaa laajan kumppaniverkoston.

Lähdetään liikkeelle perusteista. Mitä teknologiakumppanuus oikein merkitsee?

– Kumppanuuden lähtökohtana on yhdistää kolme asiaa: korkean tason osaaminen, viimeisin teknologia ja ymmärrys markkinasta. Jos joku näistä puuttuu, kumppanuus jää hedelmättömäksi.

Teknologiakumppanuus on investointi, joka vaatii sitoutuneisuutta molemmilta osapuolilta. Tavoitteena on oltava yhteinen menestyminen ja menestyksen hedelmien jakaminen.

Miksi teknologiakumppanuus kannattaa?

– Asiakkaiden jatkuvasti nouseva vaatimustaso pakottaa toimittavat yritykset kehittämään palveluitaan. Tämä vaatii usein taustalle oikein valittua teknologiaa. Tässä tullaan tilanteeseen, jossa yksittäinen yritys ei voi olla paras kaikessa, mutta oikein muotoiltu ekosysteemi kylläkin.

“Yksittäinen yritys ei voi olla paras kaikessa, mutta oikein muotoiltu ekosysteemi kylläkin”

Sekä it-ratkaisujen toimittajien että hyödyntäjien on löydettävä bisnestä tukevat kumppanuudet. Tarvitaan ekosysteemimuotoilua.

Digiajan teknologiakumppanuus on sitä, että matkataan yhteistyössä kohti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarjotaan asiakkaalle paras mahdollinen palvelukokonaisuus. Näin sekä ohjelmistotarjoajat että asiakkaat voivat menestyä paremmin kumppanuuksien kautta.

Taneli Eisto työskentelee Pedab Finlandin Business Area Leaderinä

Minkälaisia haasteita ohjelmistotarjoajat kohtaavat kasvamisessa?

– Kun ohjelmistoyhtiö kasvaa ja projektien koko sekä vaatimustaso muuttuvat suuremmiksi, voi pienen yrityksen toimintatapa nousta haasteeksi. Tullaan tilanteeseen, jossa kaikkea ei kannata tehdä alusta asti itse. Projekteista voi tulla kustannuksiltaan kuraprojekteja, tai vaativaa asiakastarvetta ei kyetä tyydyttämään lainkaan. Viimeistään tässä vaiheessa tulee vastaan hetki, jolloin kannattaa hyödyntää parhaita olemassa olevia teknologioita osana omaa tuotetta ja tarjontaa.

“Eikö asiakkaalla ole oikeus saada parempia projekteja ja tuotteita paremmalla hinnalla?”

Olemme saaneet todistaa useita kertoja tilannetta, jossa yritys tekee rajusti töitä, mutta tulokset eivät parane haluttuun malliin. Tämän syynä on usein yritykseltä itseltään piiloon jäävä sokea piste. Usein sokea piste paljastuu nimenomaan yhteistyön kautta, kun verkosto pakottaa tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Kun sokea piste paljastuu, on toimintaa mahdollista muuttaa ja ponnistaa eteenpäin.

Eikö asiakkaalla ole oikeus saada parempia projekteja ja tuotteita paremmalla hinnalla? Siihen kumppanuuden on tähdättävä.

Mikä ehkäisee teknologiakumppanuuksien syntymistä?

– Suurin ehkäisevä tekijä on pelko. Omia projekteja ja tuotteita ei uskalleta rakentaa johtavien teknologioiden päälle, koska pelätään sen vaativan valtavia investointeja. Tämä on kuitenkin vanhentunut uskomus kumppanuudesta. Usein nousee esiin myös pelko teknologiariippumattomuuden menettämisestä. 

Meidän tulokulmamme on, että vaihtoehtoja pitää olla ja eri tilanteisiin sopivat erilaiset ratkaisut. Asiakkaan toiveena on saada mahdollisimman hyvä tuote, palvelu ja projekti. Tällöin on tärkeää, että it-toimittajalla on parhaat ratkaisuvaihtoehdot käytettävissään ja rohkeutta esittää oma näkemyksensä.

Amy Skogberg on Pedab Finlandin Marketing Manager

Pedab on ollut rakentamassa uutta verkostoa, joka auttaa loppuasiakkaita hyödyntämään analytiikkayritysten osaamista. Kertokaa lyhyesti tästä!

– Ajatellaan, että yritys painii digitalisaation kanssa ja pyrkii uudistumaan. Tähän analytiikka avaa ison mahdollisuuden. Moni kuitenkin miettii, mistä lähteä liikkeelle ja miten löytää oikeat ratkaisut toiminnan kehittämiseen, kun vaihtoehtoja on todella paljon.

Perustimme Analytics Unplugged -verkoston helpottaaksemme liiketoimintapäättäjien arkea ja tukeaksemme heitä analytiikkaan pohjautuvien uudistusten läpiviennissä. Analytics Unplugged on verkosto, joka toimii kohtaamispisteenä kaikille liiketoiminnan analytiikasta kiinnostuneille. Analyticsunplugged.fi -portaalissa tarjoamme sisältöjä, inspiraatiota ja kokoamme vaikuttajia yhteen.

Analytics Unpluggedin perusti kuusi analytiikan ympärillä toimivaa yritystä; Invenco, Big Data Solutions, Houston Analytics, Analytics Cloud, Solita ja Pedab. Nämä analytiikan edelläkävijät ovat yhdistäneet voimansa auttaakseen asiakkaitaan ymmärtämään analytiikan potentiaalia konkreettisesti. Kannattaa tutustua yhteisenä tuotoksena synnytettyyn ekirjaan “Johtajan pikaopas analytiikkaan”.   

Loppuun, mitkä ovat terveisenne liiketoimintaansa kehittäville yrityksille?

– Yhdistetään parhaiden tekijöiden osaaminen huipputeknologiaan ja viimeisimpään tietoon. Kun tällaisessä parhaan osaamisen, teknologian ja tiedon yhdistämisessä onnistutaan, niin silloin syntyy arvokkaita asioita.

Meillä oli hiljattain asiakaspaneeli, jossa kuultiin it-päättäjiä. Vahvana viestinä oli, että he arvostavat teknologiakumppanuuksia ja verkostoituneita tarjoajia, sillä yhteistyöverkoston kautta erilaisiin liiketoimintatarpeisiin saadaan paras asiantuntijuus.

Haastattelussa Taneli Eisto ja Amy Skogberg

Pedabin kotisivut

Pedabin ite wiki -profiili

Analyticsunplugged.fi

Johtajan pikaopas analytiikkaan e-kirja

Futiksen säännöt kokevat määrällisesti suurimman uudistuksen viimeiseen sataan vuoteen. Jalkapallon EM-kisat Ranskassa pääsevätkin toimimaan näyttämönä peräti 95 uudelle säännölle!

Tarkempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että monet uusista säännöistä ovat turhia tai suorastaan huvittavia ja toisaalta, että futistuomaroinnin pahimpaan akilleen kantapäähän ei helpotusta ole luvassa.

Tässä listamme parhaista ja turhimmista uusista säännöistä. Lisäksi nostamme loppuun esiin jalkapallotuomaroinnin suurimman epäkohdan, jonka korjaaminen olisi ollut arvokkaampaa, kuin kaikki 95 uudistusta yhteensä.

Parhaat ja innovatiivisimmat sääntöuudistukset

1.       Pikahoitoa sukitetuille

Jos pelaajaa on rikottu kortin arvoisesti ja hän saa hoitoa rikkeestä aiheutuneeseen vammaan, hänen ei tarvitse siirtyä kentän laidalle, vaan hän voi jatkaa peliä suoraan kentällä.

2.       Yksinäinen aloittaja jättää junnumokat historiaan

Aloituspotkun voi tulevaisuudessa potkaista taaksepäin! Näin ollen kerran kymmenessä tuhannessa pelissä tapahtuva junnumoka, jossa pelaaja syöttää ”kick-offin” vahingossa taaksepäin ja tuomari pyytää uusimaan aloitussyötön, jää historiaan.

Toisaalta uudistuksen myötä futismatsin voi aloittaa halutessaan yksin keskiympyrässä! Näin esimerkiksi Christiano Ronaldo voi pyytää joukkuekavereitaan siirtymään kauemmaksi, kun hän käynnistää ottelun.

3.       Järki käteen käsivirheistä varoitettaessa!

Käsivirheestä varoitetaan ainoastaan, jos rikkeellä katkaistaan lupaava hyökkäys, tai yritetään estää tai tehdä maali.

Sääntöuudistus kuulostaa toimivalta sikäli, että suurin osa käsirikkeistä on tahattomia ja tällä hetkellä tuomarit päästävät siksi pelaajat usein pälkähästä käsirikkeen sattuessa. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden vapaapotkun tai pilkun antamiseen ilman, että pelaajaa täytyy varoittaa, tai ajaa ulos tahattomasta virheestä.

4.       ”Penalty-goal” ehkäisee Ghanalaista oikeusmurhaa toistumasta

Tilanteessa, jossa kenttäpelaaja estää kädellään palloa menemästä maaliin, tuomitaan suoraan maali. Parhaana esimerkkinä tilanteesta, jossa sääntöä sovellettaisiin, toimii Luis Suarezin käsitorjunta vuoden 2010 maailmanmestaruuskisoissa Ghanaa vastaan.

Suarez ajettiin ulos tempustaan johtuen, ja Ghanalle tuomittiin rangaistuspotku. Asamoah Gyan ampui kuitenkin pallon taivaan tuuliin ja Uruguay eteni jatkoon Suarezin tuulettaessa kentän laidalla.

Sääntöuudistus ei ehdi Ranskan EM-kisoihin, sillä sen käyttöönotto vaatii uuden videoteknologian käyttöönottoa.

5.       Erotuomarille ei tarvitse enää kertoa pelaajien potkujärjestystä etukäteen rangaistuspotkukilpailusssa.

Oikein. Ei se sille kuulu.

Hassuimmat ja turhimmat sääntöuudistukset

Saatoit huomata, että esittelimme vain 5 ”parasta” 95:destä sääntöuudistusta. Totuus on, että suurin osa uusista säännöistä vaikuttaa turhilta tai suorastaan hassuilta.

Seuraavassa esitellään listamme turhimmista jalkapallon sääntöuudistuksista.

1.       Maalipotkusta ei voi tehdä enää omaa maalia

Ilmeisesti Football Association Boardissa on bongattu oheinen Youtube-pätkä, jossa tuuli heittää maalipotkun suoraan omaan maaliin!

Jatkossa vastaavien tilanteiden juhlinta vaihtuu hyökkäävän joukkueen kulmapotkuksi.

2.       Erotuomari voi käyttää punaista ja keltaista korttia ainoastaan siitä lähtien kun hän on tullut kentälle käynnistämään ottelun.

No comments.

3.       Loppu kauneuskilpailuille!

Tuomareilla ei saa enää olla koruja otteluissa. Antero Mertaranta voisi todeta tähän, että ”hyvä ja tärkeä uudistus!”

4.       Lisää lepoa tuomarien käsille!

Tuomari voi näyttää jatkossa hyötynäkökohdan ainoastaan yhdellä kädellä. Näin tuomarit voivat esimerkiksi vuorotella kättä, jolla hyötynäkökohtaa näytetään ja säästää näin voimia.

5.       Loppu väri-ilottelulle.

Sukkateipin täytyy jatkossa olla samanväristä kuin pelisukkien, lämpöshortsien taas samanväriset kuin pelihousujen.

C’moon, tylsää!
6.       Tulevaisuuden visiot cyborg-pelaajista romukoppaan

Sähköinen kommunikointi pelaajien kesken, tai pelaajien ja taustahenkilöiden välillä on jatkossa kiellettyä. Näin tulevaisuuden skenaariot, joissa pelaajat saavat ohjeita suoraan kentälle, voi heittää romukoppaan.

Kukaan tuskin kaipasikaan perinteiseen peliin sähköisiä vimpaimia. Sääntöuudistus onkin siitä erikoinen, että sähköistä kommunikointia ei ole kentillä aiemmin nähty.

Suurin häviäjä on kuitenkin Ranskan Paul Pogba, joka oli jo hankkinut kisoja varten tyylikkään älykellon, että voisi twiitata salaa kesken ottelun.

Loppuun: Se tärkein ja puuttuva uudistus!

Jalkapallon tuomaroinnin pahin akilleenkantapää on jo pitkään ollut paitsiotilanteiden tuomitsemisen vaikeus. Pelkästään yhden valioliigakauden aikana nähdään lukuisia otteluita, joiden lopputulokseen vaikuttavat väärin tulkitut paitsiotilanteet.

Tehtävä on linjatuomarille mahdoton, sillä hänen pitäisi kyetä katsomaan syöttöhetkellä samanaikaisesti sekä syöttäjää että paitsiolinjaa, jossa pelaajat vielä liikkuvat eri suuntiin. Samalla tuomarin pitäisi naulata mieleensä syöttöhetki sadasosan tarkkuudella ja kyetä poistamaan visiostaan ne hyökkäävän joukkueen pelaajat, jotka eivät vaikuta peliin.

Samaan aikaan miljoonat katsojat näkevät totuuden videotaltioinnin pysäytyskuvasta vain sekunteja tuomion jälkeen.  Tyypillisesti ollaankin tilanteessa, jossa tuomarit ovat ainoita ihmisiä maapallolla, jotka eivät tiedä totuutta tilanteesta.

Tuomarit kommunikoivat jo keskenään kentällä radiopuhelimen välityksellä. Eikö olisi jo korkea aika tuoda jalkapalloon videotuomari, joka voisi kertoa päätuomarille, oliko tilanne paitsio vai ei?

Johannes Puro

Kirjoittaja on umpivasuri.

Seuraa Johannesta twitterissä.

ite wikistä

Löydät ite wikistä kumppanit liiketoiminnan digitalisointihankkeisiin. Oli kyseessä sitten ohjelmistokehitys, uuden verkkopalvelun toteutus, viestinnän tehostaminen tai teollinen internet, löydät ite wikin avoimelta markkinapaikalta osaavimmat toteutuskumppanit.

Hae yrityksiä tai referenssitoteutuksia.

Digitaalisen innovaation kehittäjät

Kirjoitus on julkaistu osana digitaalisen innovaation kehittäjäyhteisön, #parantajien blogisarjaa. Liity parantajiin facebookissa ja avaa oma teknologinen kehityideasi blogin muodossa.

Lähteet

Urheilu-Sanomat Em-futis: Säännöt uusiksi

Business Insider: Football is about to get new rules that will massively change the game — here are the important ones

Fox Sports: Football to introduce wide-range of new rules ahead of Euro 2016

Vaikka pilvipalveluna toimiva kassajärjestelmä tuo lukuisia etuja suhteessa vanhoihin laitteisiin, moni liike sinnittelee edelleen vanhoilla kassalaitteilla.

Haastattelimme kassa- ja toiminnanohjausjärjestelmää kehittävän Tehdenin Matti Pajulaa ja Pauliina Vuorista ja saimme kuulla, mitä etuja pilvipohjainen kassajärjestelmä tuo myymälöille.

Mikä on tyypillinen lähtökohta maksamisen prosessia kehittävillä liikkeillä kassajärjestelmän kanssa?  

-Monessa myymälässä on perinteinen naputeltava kassakone tai jo aikansa elänyt asennettava kassajärjestelmä, jonka kanssa taistellaan päivästä toiseen. Yrittäjällä on voinut olla jo pitkään hampaankolossa kassajärjestelmän aiheuttamat haasteet, mutta vanhalla järjestelmällä sinnitellään.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja kassajärjestelmät kehittyneet ja siirtyneet pilveen. Aiemmin kassa nähtiin sellaisena “pakollisena pahana”, jolla täytyi saada kauppa kirjattua ja asiakkaan kuitti tulostettua. Ei ehkä ajateltu, että kassakone voisi tuoda toimintaan minkäänlaista hyötyä ja se nähtiin puhtaasti rahastuksen välineenä.

Tehdenin väkeä e-commerce 2016 -messuilla maaliskuussa 2016. Kuvassa vasemmalta Pauliina Vuorinen, Marja Ahkera, Matti Pajula, Mikko Aho ja Teemu Juntunen.

Minkälaisia haasteita vanhentunut kassajärjestelmä aiheuttaa?

-Vanhentunut kassajärjestelmä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei asiakaskokemus ole sulava kassalla asioitaessa. Kauppias voi esimerkiksi näpytellä summan sekä kassakoneeseen että maksupäätteeseen, jolloin tapahtuma ei ole nopea asiakkaan kannalta ja prosessissa voi tulla virheitä.

Toisena esimerkkinä kankeudesta, maksupäätteitä saatetaan joutua ojentelemaan kädestä käteen, kun kauppias näpyttelee ensin summat ja asiakas vuorostaan pin-koodit.  Kun maksupääte voidaan sijoittaa asiakkaan puolelle kassatiskiä, summa tulee suoraan maksajalle ja päätettä ei tarvitse liikutella. Näin maksaminen toimii hyvin samaan tapaan kuin ruokakaupan kassalla. Sujuvuus liikkeessä on asiakkaan kannalta tärkeintä.

Myös käyttäjäkokemus kassan puolella on paljon korkeampi uudenaikaista järjestelmää käytettäessä. Esimerkiksi virheiden korjaus voi pelottaa kassatyöntekijää, jos hän joutuu työskentelemään vanhentuneella järjestelmällä. Toimivalla järjestelmällä korjausten tekeminen on helppoa kauppiaalle ja esimerkiksi tilanne, jossa asiakas tekee palautuksen ilman kuittia on helppo hoitaa.  

Toimiva pilvipalvelujärjestelmä parantaa sekä asiakas- että käyttäjäkokemusta. Kuvassa Tehdenin asiakkaan Clipp-huoneen Kati Grundström.

Mikä sitten ehkäisee uuden kassa- tai toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa?

-Yrittäjä saattaa suhtautua epäilevästi digitaalisten palveluiden käyttöönottoon. Saatetaan miettiä, ovatko pilvipalvelut tarkoitettu vain isoille yrityksille. Myös pilvipalvelun luotettavuus herättää kysymyksiä.

Kauppias voi myös pohtia, täytyykö olla “guru” pystyäkseen käyttämään uutta järjestelmää.  Myös ohjelmiston hinta mietityttää ja nykyaikaiset järjestelmät saatetaan mieltää arvokkaiksi.

Kun tapaamme kaupan alan yrittäjiä, törmäämme tällaisiin hassuihin ennakkoluuloihin. Kauppiailla voi olla esimerkiksi edelleen myös sellainen ajatus, että pilvipalvelut ovat tulevaisuutta, vaikka todellisuudessa ne ovat tätä päivää.

Mitä hyötyjä pilvipalveluna käytettävän kassajärjestelmän käyttöönotosta saa?

-Kun on tajuttu, että kyse ei ole mistään kirurgiasta, pilvipohjaisen kassajärjestelmän käyttönotto on hyvin nopeaa. Ei tarvita esimerkiksi erillisiä työpistekonfigurointeja ja asennuksia.

Kun kassajärjestelmä hankitaan pilvipalveluna, niin yksi kuukausimaksu sisältää kaiken tarvittavan ohjelmiston käyttömaksusta ylläpitoon, päivityksiin, asiakastukeen ja varmuuskopiointiin.

Kun yritys kasvaa, pilvipohjainen palvelu myös skaalautuu yrityksen tarpeiden mukana. Asiakas voi valita Tehdenin kassajärjestelmään toimintaansa sopivat komponentit, kuten laskutusjärjestelmän, myyntireskontran ja myynti- ja ostotilausjärjestelmät. Tarjoamme kaikki nämä toiminnot yhdeltä luukulta.

Pilvipohjaisen järjestelmän käyttöönotto on nopeaa. Kuvassa Tehdenin käyttöliittymä.

Mitä uuden kassajärjestelmän kanssa liikkeelle lähteminen vaatii?

-Aluksi tuote- ja asiakastiedot tuodaan Tehdenin järjestelmään, johon myös uusia tuotteita saa perustettua helposti. Laitteista tarvitaan yksinkertaisimmillaan tietokone, kuittari ja maksupääte. Erilliset maksupäätteet toimivat järjestelmämme kanssa, mutta asiakaskokemus saadaan korkeimmaksi Tehdenin integroidulla maksupäätteellä.

Ennen ostopäätöstä liikkeelle voidaan lähteä koetunnuksilla, joilla palvelua voidaan käyttää kuukauden ajan ilmaiseksi. Kokeilujakso ei sido mihinkään ja sen aikana liike saa tuntumaa järjestelmän käyttöön ja hyötyihin.

Yleensä pidämme käyttöönottokoulutuksen, jossa yrittäjä saa tarvittavan valmiuden uuden järjestelmän hyödyntämiseen. Meillä työskentelee viisi henkilöä asiakastuessa, joten henkilökohtaista apua saa aina tarvittaessa.

Tehdenin asiakaspalvelutiimiläisiä. Kuvassa vasemmalta Tanja Uotila, Ville Isojärvi, Emil Hietola ja Marja Ahkera.

Minkälainen olisi Tehdenin Hissipuhe?

Unohda vanhat kassakoneet, paperiset ajanvarauskalenterit ja vaikeaselkoiset toiminnanohjausjärjestelmät. Helpota kaupankäyntiäsi vaihtamalla vanhat työkalut monipuoliseen ja ketterään pilvipalveluna toimivaan Tehden-ohjelmistoon. Kaikki kaupankäyntiin tarvitsemasi palikat on saatavilla pilvessä – helposti vain yhdellä kuukausimaksulla.

Pilvipalveluohjelmiston lisäksi valmistamme ohjelmistoja myös mittatilauksena, ja olemme muun muassa suunnitelleet sekä valmistaneet Motonet-ketjun toiminnanohjausjärjestelmän.

Mitkä ovat terveisenne kassajärjestelmän uudistusta miettivälle kauppiaalle?

-Astu hetkeksi pois mukavuusalueelta ja kokeile Tehdenin helppoa pilvipohjaista kassajärjestelmää. Me olemme rento suomalainen toimija, jonka kanssa on kiva asioida!

Haastattelussa Pauliina Vuorinen ja Matti Pajula

Kansikuvassa esiintyivät Tehdenin perustanut yrittäjäpariskunta Heli Nykänen ja Teemu Juntunen

Tehdenin kotisivut

Tehdenin ite wiki-profiili

Vain 13% suuryritysten johtajista uskoo naisjohtajien määrän lisääntyvän selvästi lähivuosina, kertoo tuore konsulttiyhtiö EY:n (aiemmin Ernst & Young) tekemä tutkimus. Yksi syy tulee tässä: Naiset ovat jäljessä verkostoitumisessa. Miesjohtajat rekrytoivat uusia työntekijöitä miehisestä kaveripiiristään.

Jälkimmäisen lauseen allekirjoitan, ensimmäistä en. Samalla mieleen hiipii ajatus – tässä piileekin koko ongelman ydin. Miten naiset voivat olla jäljessä verkostoitumisessa? Kerronpa muutaman esimerkin:

Olenko jäljessä verkostoitumisessa, jos esitän kysymyksen miehelle, joka vastaa ohitseni toiselle miehelle?

Olenko jäljessä verkostoitumisessa, jos en saa mieheltä kutsua tapaamiseen (koska se on vain miehille)?

Olenko jäljessä verkostoitumisessa, jos mies vaihtaa puheenaihetta työasioista kotiin ja lapsiin heti kun ilmestyn paikalle?

Olenko jäljessä verkostoitumisessa, jos joudun vaatimaan itselleni työtä, johon samassa tilanteessa olevaa mieskollegaa pyydetään?

Vuosia sitten työpaikalla ollessani kuulin tahattomasti käytäväkeskustelun, jossa kokenut mieskollega puolusti minua pätevyyttäni epäilevältä naiskollegalta. Ristiriitaisesta tilanteesta huolimatta tuntui hyvältä, että puolestani puhuttiin. Sillä hetkellä olin verkostoitunut paremmin kuin hyvin.

Verkostoituminen edellyttää vuorovaikutusta. Merkityksellistä vuorovaikutusta syntyy kahden osapuolen välille ainoastaan silloin, jos molemmat osapuolet antavat sille mahdollisuuden. Asia on monisyisempi kuin tämä kirjoitus, sillä kyse ei tietenkään ole ainoastaan yksilön oivalluksesta, vaan myös ympäröivä yhteisö asettaa omat paineensa.

On kuitenkin selvää, että niin kauan kuin ajattelemme naisten verkostoitumisen naisten asiana, meillä on käsissämme vain puoli totuutta. Jos naiset ovat jäljessä, niin ovat miehetkin – verkostoitumisessa naisiin nimittäin.

EY:n tutkimuksessa miesjohtajista 43% on sitä mieltä, ettei päteviä naisia yksinkertaisesti löydy johtajapesteihin. Naisista samaa mieltä oli vain seitsemän prosenttia. Tätä näkemysten välistä kuilua sopii kuroa umpeen.

Eeva Melama

ite wikin co-founder

TIVIAn toiminnanjohtaja Robert Serén muistaa ajat, jolloin atk-päälliköt surivat: “Miksi kukaan ei ymmärrä meitä?”

Haastattelimme Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n, TIVIAn toiminnanjohtajaa Robert Seréniä it-alan kehittymisestä ja TIVIAn roolista digitalisaation osaajien verkostona. Noin 10.000 jäsenisen TIVIAn vetäjänä Serénillä on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka tietotyön kehittymiseen tekniikasta digitalisaatioksi.

Minkälainen on TIVIAn historia?

-Toiminta lähti liikkeelle Suomen Reikäkorttiyhdistyksestä, joka perustettiin vuonna 1953 ja joka muutettiin sittemmin Tietotekniikan Liitoksi tietokoneiden ja tietojenkäsittelyn kehittymisen myötä. Alkuun kyse oli siis vahvasti tekniikasta.

Yhdistyksen tavoitteena oli toimia ATK-päälliköiden vertaisverkostona, jossa nämä sitten pääsivät suremaan: “Miksi kukaan ei ymmärrä meitä?”. Kaikilla oli tämä sama ongelma ja sama haastehan on yhä edelleen osittain olemassa, vaikka tänä päivänä teknologia on tullut osaksi meidän kaikkien työtä ja arkea.

Mistä tämä kuilu it-väen ja muiden ammattien välillä oikein johtuu?

-Osasyynä on se, että meillä it-alalla on helposti tapana puhua kapulakieltä. Mennään teknisten kehitysten taakse.

Ehkä edelleen ajatellaan myös niin, että nämä propellipäät ovat oma kansansa, joka on siellä juomassa Coca-Colaa näyttöpäätteidensä äärellä.

Digitalisaation myötä yhteistyö teknisen osaamisen ja organisaation kaiken muun toiminnan kehittämisen välillä korostuu.  

Tietotekniikan historiaa TIVIAn arkistoista.

Miten näet it-osaamisen roolin tänä päivänä, kun digitalisaatio on kuuma peruna yrityksissä ja organisaatioissa?

-Jos katsotaan digitalisaatiota, niin kaikista toiminnan kehittämisprojekteista tulee jossain vaiheessa järjestelmäprojekteja. Kun toimintaa kehitetään tänä päivänä prosessit täytyy tukea tietojärjestelmällä.

Siksi jossain vaiheessa kaikki kehitysprojektit tulevat it:lle.

It-ammattilaiset taas ovat ennen kaikkea kiinnostuneita viimeisestä teknologiasta, eivätkä välttämättä esimerkiksi viestinnästä ja kouluttamisesta. Tämä voi aiheuttaa sen, että hankkeessa edetään väärällä tavalla.

Olennaista on, että tietotekniikan pitäisi toteutua luonnollisesti muun toiminnan ohessa ja osana sitä. Jos liikkeelle lähtee tekniikka edellä, käy helposti niin, että halutaan vain uusia järjestelmiä ja uutta hardwarea ja softaa. Samaan aikaan liian moni ohjelmisto tuo vain vähän lisäarvoa suhteessa potentiaaliinsa.

Mitä halutaan saada aikaiseksi pitäisi olla it-hankkeiden keskiössä ja projektien pitäisi olla hyvin perusteltuja.

Mikä on TIVIAn funktio tietoalan yhteisönä?

-Me olemme osaamisen edistäjä. Pidämme huolta siitä, että Suomessa on digitaalista osaamista, että meillä voidaan pärjätä. Samaan aikaan otamme kantaa asioihin ja siihen, mitä alalla tapahtuu.

Verkostoituminen on edelleen TIVIAn toiminnassa mukana olemisen tärkein etu. Ala kehittyy niin nopeasti, että jos on yli 5 vuotta vanhaa tietoa, se on out-of-date. Kun it-ala muuttuu, niin yhteisön jäsenenä pysyy mukana siinä, mikä on ajankohtaista. TIVIA ja sen jäsenyhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia vuoden aikana yli 200 ympäri Suomen.  

Olennaista on toiminnan yhteisöllisyys, jossa kenelläkään ei ole “hidden agendaa”, jossa oltaisiin todellisuudessa myymässä palveluita. TIVIAn toiminta on pyyteetöntä.

TIVIAn toimintaan kuuluu myös tehdä analyysiä ja tutkimusta it-alasta. Kun it-alaa kehitetään, taustalla pitää olla faktatietoa. Siksi tuomme tutkittua tietoa pöytään siitä, mikä on tärkeää ja minkälaisin toimenpitein voitaisiin päästä eteenpäin.

Olemme myös vaikuttamassa it-alan päätöksentekoon, olimme esimerkiksi mukana IT2015 yleisten sopimusehtojen kehitystyössä.

Kerro jostain viimeaikaisesta ICT alaa koskevasta tutkimustuloksesta tai trendistä 

-Julkaisimme hiljattain palkkatutkimuksen, jonka mukaan naisten ja miesten palkka it-alalla on ihan samalla tasolla.

Haluaisin myös tuoda esiin sellaisen kehityksen, että tietotyötä ei tehdä enää vain teknisellä tasolla ja että digitalisaation parissa työskentely sopii aivan yhtä hyvin naisille kuin miehillekin. Naisilla on ihan sama ja parempikin kompetenssi työskennellä näiden usein pitkäjänteisyyttä vaativien asioiden kanssa. Kuitenkin it-alalla vain neljäsosa työvoimasta on naisia. Toivon tilanteeseen parannusta mm. sitä kautta, kun koodaus on tulossa kouluihin oppiaineeksi.

It-alan sidosryhmien johto tapasi TIVIAN alueella ICTexpossa. Kuvassa Robert Serén, Ohjelmistoyrittäjät Ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha, sekä ite wikin liiketoimintajohtaja Johannes Puro.

Olemme olleet myös eurooppalaisella tasolla mukana tekemässä e-competence-tutkimusta. Huomionarvoista tutkimuksessa oli se, että vain neljäsosalla it-alalla työskentelevistä on tarvittavaa kompetenssia. Tilanne on sama ympäri Eurooppaa. Koska ala muuttuu nopeasti, ihmiset ovat tavallaan ajautuneet niihin tehtäviin, joissa ovat tänä päivänä ja kokevat, että eivät ehkä ole saaneet riittävää koulutusta työhönsä.

Tällä hetkellä arvioidaan että vuoteen 2020 mennessä markkinassa on noin 800.000 it-ammattilaisen vajaus Euroopan tasolla.

Olet jäämässä eläkkeelle tänä vuonna TIVIAn toiminnanjohtajan virasta. Minkälaisia ominaisuuksia TIVIAn uudelta toiminnanjohtajalta vaaditaan?

-Tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta olisi tärkeää, että valitulla henkilöllä olisi laajat kontaktiverkostot niin yksityisellä kun julkisella puolella, sekä monipuolinen osaaminen ja kokemus ICT-alasta.

Lisäksi järjestötoiminnan ymmärtäminen, diplomaattisuus, joustava toimintatapa ja hyvät esiintymistaidot ovat tarpeellisia.

Alan nopean muutoksen myötä ennakkoluuloton toimintatapa jatkuvasti elävässä ympäristössä asettaa omat haasteensa toiminnan kehittämiselle.

Digitaalisuuden myötä tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että valittu henkilö on avoin uusille vaikutteille ja valmis tarttumaan uuden teknologian haasteisiin avoimin mielin ílman liian vahvoja ennakkoluuloja ja valmiita ratkaisuja.

Lue lisää TIVIAN toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta ja liity Tivian jäseneksi tai yritysjäseneksi.  

Lue myös: Hae TIVIAn hallituksen jäseneksi

Tivia ite wikissä, Tivian jäsenyritykset ite wikissä

Yksi vuoden tärkeimmistä teknologiatapahtumista, IBM BusinessConnect, nostaa jälleen syksyllä agendalle liiketoiminnan kehittämisen teknologian ja digitalisaation keinoin. Lokakuun 19. päivänä Messukeskuksessa järjestettävän, jo perinteiseksi muodostuneen, BusinessConnectin kantavana teemana on tänä vuonna “The New Era of Thinking”.

“Teemalla IBM haluaa yhdessä kumppaneidensa kanssa rohkaista yrityspäättäjiä ajattelemaan uudella tavalla ja saada heidät näkemään nousevia mahdollisuuksia tehdä uudenlaista liiketoimintaa”, kertoo IBM:n markkinointijohtaja Juha-Pekka Lehto.

Juha-Pekka Lehto toimii IBM:n markkinoinnin ja viestinnän maajohtajana Suomessa.

Samaan aikaan, kun visionäärisellä teemalla pyritään saamaan liikkeelle lennokkaita ajattelumalleja, liiketoiminnan kehitysnopeus tarjoaa jo paljon esimerkkejä siitä, että uusi aika on jo täällä.

“Hyviä esimerkkejä uudistuvista toimialoista löytyy esimerkiksi teollisuuden digitalisaatiosta asioiden internetin myötä, terveydenhuollon digitalisaatiosta sekä kaupan alan uudenlaisista palveluista asiakaskokemuksen kehittämiseksi”, Lehto nostaa esille.

Matkalla BusinessConnectiin IBM kumppaniverkosto avaa digitalisaation mahdollisuuksia esittelemällä mielenkiintoisimpia IBM-teknologiatoteutuksia eri toimialoilta it-alan yritykset ja referenssitoteutukset koostavaa ite wikiä hyödyntäen.

IBM-kumppaniverkosto avaa ite wikissä kesän ja syksyn mittaan mielenkiintoisia toteutuksia digitalisaatiokentästä. Kooste parhaista toteutuksista julkaistaan ite wikin blogissa lokakuussa ennen BusinessConnect-tapahtumaa.

“Näin visualisoimme IBM-kumppaneiden kanssa digitaalisin sisällöin eri toimialojen kehittymistä ja esimerkiksi  analytiikan potentiaalia uuden liiketoiminnan luonnissa”, kuvaa Johannes Puro ite wikistä, joka toimii hankkeessa mediakumppanina.

Case-kuvausten lisäksi ite wikin blogissa tullaan esittelemään IBM-kumppaniverkoston osaajia ja tekijöitä elokuusta lokakuuhun ulottuvassa juttusarjassa. Tavoitteena on nostaa esiin hyviä tyyppejä ja innostavia keskustelunavauksia digitaalisten sisältöjen muodossa kohti syksyn päätapahtumaa kuljettaessa.

“Aloitamme tänäkin vuonna keskustelun eri kanavissa yhdessä kumppaneidemme kanssa tapahtuman teemoista jo näin kesällä. Ite wikiin toteutettavalla juttusarjalla haluamme antaa kumppaneillemme mahdollisuuden nostaa esiin substanssiosaajia yritysbrändien takana. Itse tapahtumassa vierailla on mahdollisuus tavata artikkeleissa esiteltyjä asiantuntijoita ja kuulla lisää toteutuksista”, sosiaalisen median toimintaa IBM:llä kehittävä Anna Levlin kuvaa.

IBM:n Anna Levlin ja Juha-Pekka Lehto, sekä ite wikin Johannes Puro nostavat kesän ja syksyn mittaan esiin digitalisaation osaajia ja parhaita toteutuksia IBM kumppaniverkostosta.

BusinessConnectissa kohtaamiset toteutuvat mm. yritysten ständeillä, sekä ennakkoon sovituissa ja vapaissa tapaamisissa.

IBM BusinessConnect on liiketoimintapäättäjille avoin tapahtuma, eli welcome to the New Era of Thinking!

Tutustu IBM BusinessConnectin sivustoon tästä.

IBM:n kotisivut ja ite wiki-profiili.

Granite on kokonaisvaltaista riskienhallinnan ja verkkokoulutuksen pilvipalvelua tarjoava ohjelmistoyritys Tampereelta. Granite tekee riskienhallinnasta selkeää, tavoitteellista ja vie sen käytännön teoiksi. Graniten selainpohjaisesti toimiva palvelu auttaa organisaatioita johtamaan riskienhallinnan, poikkeamahallinnan, vaatimustenmukaisuuden ja verkkokoulutuksen kokonaisuuksia. Graniten ketterät pilvipalvelut skaalautuvat pienistä yrityksistä aina suurille, kymmenien tuhansien työntekijöiden yrityksille.

Minkälainen on yrityksenne syntyhistoria?

Yrityksen toimitusjohtaja Teppo Kattilakoski ja teknologiajohtaja Anssi Väisänen saivat opiskellessaan Tampereen teknillisellä yliopistolla idean ohjelmistoyrityksestä, jonka päämääränä oli tehdä tietoturvallisuudesta ymmärrettävää organisaatioiden koko henkilökunnalle. Granite Partners Oy perustettiin kesällä 2005 ja tavoitetta lähdettiin täyttämään helppokäyttöisten ja ymmärrettävien tietoturvan verkkokoulutuksien avulla. Riskienhallinnan asiantuntija Janne Viljamaa tuli mukaan kaksi vuotta myöhemmin, ja siitä lähtien Granite on suunnitelmallisesti laajentunut kattamaan kokonaisvaltaisesti kaikki riskienhallintaan liittyvät eri osa-alueet.

Mitkä ovat keskeisimmät lisäarvot, joita välitätte asiakkaillenne?

Granite tekee kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta ja verkkopohjaisesta koulutuksesta helppoa, ymmärrettävää ja systemaattista koko organisaatiolle. Tämä auttaa asiakasta tekemään oikeita ratkaisuja kustannus/hyöty-näkökulmasta sekä mm. pohtimaan strategisiin liiketoimintavalintoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ja varautumaan niihin. Riskienhallinta ei tarkoita kassakaappiin tulostettua katastrofisuunnitelmaa vaan jatkuvaa ja ajantasaista tietoa päätöksenteon ja -tekijöiden tueksi. Tätä kautta riskienhallinta tuo aitoja liiketoimintahyötyjä organisaatiolle.

Teppo Kattilakoski esittelemässä Graniten tarjontaa ICTexpossa 2016

Granite on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Tarjoamamme valmiit moduulit auttavat liikkeellelähdössä ja konfigurointi- ja räätälöintimahdollisuudet auttavat toteuttamaan myös asiakaskohtaisia erityisvaatimuksia. Muutokset saadaan myös tuotantoon hyvin nopealla aikataululla, mihin suuret järjestelmätoimittajat eivät usein pysty. Lisäksi asiakas voi omatoimisesti hallita palvelua ja tehdä konfigurointeja.

Graniten avulla pystytään kartoittamaan ja seuraamaan esimerkiksi tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä ja poikkeamia, sekä vastuuttamaan korjaavia toimenpiteitä suoraan järjestelmästä. Lisäksi Granite mahdollistaa helppokäyttöisten verkkokoulutusten järjestämisen ja tulosten seurannan koko organisaatiolle. Tätä kautta riskienhallinnan vaatimuksia saadaan tehokkaasti jalkautettua koko henkilöstölle. Järjestelmä sisältää valmiit tietoturvakurssit, ja kursseja voidaan myös räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Mitkä it-alan trendit ovat näkyneet asiakastyössänne viimeisen vuoden aikana?

Toiminnassamme on näkynyt kasvava tarve ketteryydelle niin kehitystyössä, kuin siinä, miten järjestelmää räätälöidään asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaiden tarpeet ovat usein hyvin erilaisia toisistaan ja saattavat muuttua kesken asiakkuuden. Vaikka ketteryydessä ei sinänsä mitään uutta olekaan, tuntuu silti siltä, että varsinkin isojen järjestelmätoimittajien ratkaisut ovat hyvin kankeita ja taipuvat vain tietyntyyppisiin esiräätälöityihin muutoksiin. Vaativammat räätälöintityöt ovatkin sitten usein kustannuksiltaan kohtuuttoman suuria.

Yritykset ovat kuitenkin enenevässä määrin havahtumassa siihen, että skaalautuvuutta ja räätälöityä palvelua on mahdollista saada myös ketterästi ja kohtuullisilla kustannuksilla. Graniten kantavana ajatuksena on aina ollut ketterä skaalautuvuus ja taipuminen asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tämän ketteryyden ideologian kannattavuudesta olemmekin erityisesti viimeisen vuoden aikana saaneet kasvavissa määrin asiakkailtamme kiitosta.

Lisäksi yhä suuremmat yritykset uskaltavat ja haluavat ostaa tämän tyyppisiä järjestelmiä pilvipalveluna. Muutamia vuosia sitten lähtökohtana oli usein on-premise toimitusmallit, mutta nykyään vastaavia tilanteita tulee harvemmin. Palvelun ja palveluntoimittajan tietoturvatason osoittaminen on varmasti myös vaikuttanut tähän eli kun asiakas voi luottaa, että palvelu on tietoturvallisesti toteutettu, ei on-premise mallille ole niin suurta tarvetta.

Mitä pidätte kiinnostavimpina digitalisaation tulevaisuuden näkyminä ja kehityksinä?

Yrityksien tietojärjestelmät ovat yhä enemmän siirtymässä pilvipalveluiksi, joka avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia sekä tuo kustannussäästöjä. Toisaalta se myös asettaa uudenlaisia tarpeita riskienhallintaan erityisesti tietoturvallisuuden näkökulmasta. Digitalisaation kiihtyessä myös tarve systemaattiselle tietoturvallisuuden ja riskien hallinnalle korostuu siis entisestään. Tämä luo meille positiivista haastetta kehittää järjestelmäämme vastaamaan digitalisaation mukana muuttuviin tarpeisiin.

Tietoturvallisuuden tärkeyden korostuessa erityisesti henkilöstön osaamisen tärkeys korostuu, sillä hyvin huomattava osa tietoturvapoikkeamista johtuu inhimillisistä seikoista teknisten seikkojen sijaan. Puisevien koulutusmanuaalien aikakausi alkaa olla lopullisesti ohi; henkilöstön koulutuksessa tukeudutaan yhä enemmän lähiopetuksen ohessa verkkokoulutusjärjestelmiin, joissa kurssien suorittamista voidaan seurata ja kurssi toteuttaa uusille työntekijöille vaivattomasti ja kustannustehokkaasti. Verkkomuotoiset toteutukset myös mahdollistavat oppimisen tukemisen esimerkiksi videoiden ja muiden multimediaelementtien avulla, mikä on tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa koulutussisältöjä laadittaessa.

Mobiilikäytön määrä on myös lisääntynyt vahvasti ja tulee lisääntymään yhä enemmän tulevaisuudessa. Toimitettavien järjestelmien täytyy toimia täystehoisena ja täydellä toiminnallisuudella myös mobiililaitteilla. Käyttäjät ovat tottuneet kuluttajajärjestelmien kautta hyvään käytettävyyteen sekä käyttökokemukseen ja odottavat sitä nykyään myös yrityskäytössä olevilta järjestelmiltä. Tämä tulee mielestämme korostumaan jatkossa entisestään.

Haaastattelussa oli Teppo Kattilakoski, Graniten Toimitusjohtaja

Graniten kotisivut

Graniten ite wiki-profiili

Kesäloman jälkeen on hyvä hetki pohtia hetki yrityksen toimintaa ylätasolla. Käydä läpi visio ja missio ja edetä sieltä kohti toiminnan konkreettista suunnitttelua.

Mitkä siis ovat ite wikin visio ja missio? Mitkä ovat yrityksemme tärkeimmät arvot ja kuinka aiomme edistää käytännössä päästä tavoitteisiimme?  Tässä tiivis katsaus toimintaamme ylätasolla!

Visiomme

Visionamme on digitalisaation mahdollisuudet hyödyntänyt suomi, jonka yritykset ovat kestäviä, kilpailukykyisiä ja kasvavia, ja joiden työntekijät ovat tyytyväisiä.

Missiomme

ite wikin missiona on edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä aktivoimalla näitä digitalisoimaan prosessejaan onnistuneesti ja yhdistämällä sopivia kumppaneita liiketoiminnan kehityshankkeissa.

Käytännön toteutus 

Kehittämme avointa digitaalista mediaa ja markkinapaikkaa, joka koostaa kattavasti yhteen digitalisaation osaajayritykset ja kumppanivalintojen kannalta keskeiset sisällöt kuten referenssit ja suosittelut.

Näin ite wiki auttaa eri toimialojen yrityksiä hahmottamaan digitalisaation mahdollisuuksia ja löytämään ja kontaktoimaan tehokkaasti sopivat kumppanit ja palvelutarjoajat it-, ohjelmisto- ja digitalisaatiomarkkinassa.

Arvomme

Arvopohjamme perustuu avoimuuteen, riippumattomuuteen ja ilmaisuuteen.

Pyrimme ennen kaikkea kehittämään parhaan mahdollisen palvelun digitalisaatiomarkkinan tehostamiseksi ja lisäarvoa tuottaaksemme. Tiedämme, että jos onnistumme tässä tavoitteessa, myös liiketoimintamme kasvaa syntyneen lisäarvon mukana.

Suhtaudumme digitalisaatioon analyyttisesti ja teemme jatkuvasti mallinnustyötä sen ymmärrettävyyden edistämiseksi ja koostaaksemme markkinatiedon parhailla mahdollisilla tavoilla yhteen.

Arvopohjamme on tärkeä tekijä siinä, että olemme nousseet luotettuun asemaan Suomen digitalisaatiomarkkinassa.

Tulevaisuuden tavoitteita

Haluamme, että ite wiki on samalaisessa asemassa digitalisaatiomarkkinassa kuin etuovi ja oikotie ovat kiinteistömarkkinassa.

Tavoitteenamme on, että kun yrityksissä ollaan liiketoiminnan kehityshankkeen äärellä, markkinaa lähdetään kartoittamaan ja ideoita hakemaan ite wikistä samaan tapaan, kuin asuntoja haetaan omista markkinapaikoistaan. Näin pyrimme olemaan konkreettisesti edistämässä digitalisaation valtavan potentiaalin hyödyntämistä Suomessa.

Lisätietoa toiminnastamme saat suoraan ite wikin tiimiltä, valitsemalla jonkun etusivulla esitellyistä sivuston osioista tai tietoa palvelusta sivulta. Olemme myös auttaneet lukuisia organisaatioita löytämään sopivia kumppaneita ite wikin kattavaa yrityshakua hyödyntäen, ole yhteydessä niin katsotaan miten voimme auttaa! 

Mistä erottaa suomalaisen introvertin ja ekstrovertin? Ekstrovertti tuijottaa sinun kenkiä.

Vanha vitsi, mutta monestihan näissä on myös totuuden jyvä mukana. Verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen kulttuuriin, ihmiset ovat todellakin varsin hiljaisia ja vähäsanaisia (mikä ei tietysti aina ole välttämättä huono asia). Suomen pinta-ala sama kuin Saksalla, mutta väkeä alle viidestoistaosa siitä mitä Saksassa on asukkaita (n. 5M vs. n. 80M). Etäisyydet ovat vähän kuin Saksassa, mutta kaupunkien väleiltä puuttuvat autobaanat. Ajellaan rauhassa kahdeksaakymppiä.

Asukkaita on vähän enemmän/vähemmän kuin Itävallassa/Sveitsissä/Belgiassa/Hollannissa, mutta sijainti hivenen syrjäisempi. Ei sillä etteikö sijainti olisi ollut jossain määrin vauhdittamassa suomalaista telakka- ja laivanrakennustaidon huippuunsa hioutumista, mutta syrjäinen sijainti ja etäisyydet hankaloittavat bisnestä melkein aina. Ainakin, kun kyseessä on fyysinen tuote tai palvelu, jonka käytössä tai myynnissä vaaditaan face-to-face-kontakti.

Softapuolella tähän tietysti tulee poikkeuksia. Esim. mobiilipelien pelaajalle on aika sama mistä maasta pelin kehittäjä on… Mutta kas, meillä onkin Supercell ja Rovio.

Mutta ei mennä sieltä mistä aita on matalin, vaan katsotaan haastetta silmiin ja tehdään heikkoudesta vahvuus.

Suomi on vaikea markkina. Mutta jos tuote/palvelu toimii Suomessa, on sillä edellytykset menestyä kansainvälisesti!

On tarpeeksi ”kylmiä” maita, joihin voidaan viedä talveen liittyviä tuotteita; on tarpeeksi sateisia maita, joihin voidaan vielä vettä hylkiviä innovaatioita; on tarpeeksi itikoiden ja moskiittojen piinaamia maita, joihin voidaan viedä karkotteita; on tarpeeksi maita joissa on jätteenkäsittelyyn liittyviä ongelmia, joihin voidaan viedä cleantech-keksintöjä; on tarpeeksi maita, joissa yritykset kaipaavat apua automaation tai tiedonkeruun kanssa…

”Suomi on vaikea markkina. Mutta jos tuote/palvelu toimii Suomessa, on sillä edellytykset menestyä kansainvälisesti!”

Ei kansainvälisille markkinoille tietysti lähdetä yhdessä yössä, vaan asia vaatii strategiaa ja suunnitelmallisuutta. Mutta jonain päivänä on kuitenkin tartuttava toimeen ja alettava miettimään, että olisiko kv-track hyvä keino viedä yritystä eteenpäin. Esimerkiksi tänään olisi hyvä päivä tälle asialle!

Asiaa pitää hetki mutustella ja pureskella, ja sen päällä ehtii vielä nukkuakin yön tai pari, mutta siinä vaiheessa kun huomaa, että ajatus pyörii edelleen mielessä, on aika toimia.

Kansainvälistymiseen löytyy apuja mm. Tekesiltä, Team Finlandilta ja monelta muulta verkostolta. Allekirjoittanut voi asiassa sparrailla myös, ennen kuin ”isoja pyöriä” laitetaan pyörimään rahoitus-/tukihakemusten tai ostopalvelujen muodossa. Tärkeää on ottaa se ensimmäinen askel.

En nyt halua tietysti sanoa, etteikö suomalainen yritys voisi menestyä ja kirjoittaa huikeaa kasvutarinaa toimimalla pelkästään Suomessa, mutta miksi muu maailma ei saisi päästä osalliseksi tuohon tarinaan myös?

Tomi Räsänen

https://twitter.com/tomi_rasanen

https://de.linkedin.com/in/tomirasanen

https://www.facebook.com/tomirasanen

+49 163 716 7767

tomi@rasanen.de

Löydät ite wikistä johtavat liiketoiminnan kehitys- ja digitalisointikumppanit. Tutustu Suomen it- ja ohjelmistomarkkinaan ite wikin yrityshaussa tai referenssihaussa.

Teksti on toteutettu osana #parantajat-blogisarjaa. Parantajat ideoi digitaalisia ratkaisuja parantaakseeen yhteiskunnan ja yritysten toimintaa. Kuka tahansa saa tarjota ideaansa parantajat-blogiin kirjoituksen muodossa. Aloita liittymällä parantajat facebook-ryhmään tai kirjoita twitteriin #parantajat hashtagillä. Kun jätät ideasi voit myös pingata parantajien ”pääsihteeriä” Perttu Ahvenaista @perttuah. Tervetuloa mukaan Parantajiin! 

It-hankkeilla on heikko maine; budjettien ja aikataulujen venyminen tuntuu olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Samalla verkkopalvelut ovat nousseet keskeiseen rooliin niin yritysten viestinnässä kuin ydinprosessien kehittämisessäkin.

Verkkopalvelun kehityshanke onkin usein bisneksen kannalta kriittinen paikka. Kyse ei ole kuluerästä, vaan suunnasta, jonka yrityksen liiketoiminta ottaa digitalisaation aikakaudella.

Haastattelimme verkkopalveluiden kehitykseen erikoistuneen Whitestonen projektikoordinaattori Juha-Pekka Sainiota sekä markkinointijohtaja Aleksi Kanervaa, ja haimme avaimia verkkopalvelun kehityshankkeen onnistuneeseen läpivientiin.

Projektipäällikkö Juha-Pekka Sainio ja Markkinointijohtaja Aleksi Kanerva.

Olemme verkkopalvelun kehityshankkeen äärellä. Mitkä aloitusvaiheen asiat ovat hankkeessa onnistumisen kannalta kriittisiä?

Lähdetään liikkeelle siitä, että verkkopalvelun toteuttajan täytyy tuntea asiakas ja hänen liiketoimintansa. Kun asiakkaan bisnes tunnetaan hyvin, ei olla tekemässä vain teknistä tai graafista kehitystä, vaan pystytään tuomaan lisäarvoa liiketoiminnan kehittämiseen.

Kun asiakkaan liiketoimintaan on päästy sisälle, löydetään usein ihan uusia kulmia siihen, mitä asioita lähdetään kehittämään. Tämä vaihe on usein asiakkaalle hyvin silmiä avaava, koska hän ei ole välttämättä osannut ajatella lainkaan, millä kaikilla tavoin verkkopalvelu voi tukea liiketoimintaa.

“Haluamme samanlaiset kotisivut kuin tuolla yrityksellä on väärä vastaus”

Lähtötilanteessa tilaajan edustajat eivät välttämättä osaa tarkkaan kertoa, mitä verkkopalvelulta halutaan. “Haluamme samanlaiset kotisivut kuin tuolla yrityksellä” on väärä vastaus siihen, mitä verkkopalvelulta halutaan.

Kun asiakkaan tarve on ymmärretty, saadaan projektin tavoite määriteltyä.

Minkälaisella mallilla verkkopalveluprojektin toteutukseen kannattaa lähteä, että tavoitteeseen päästään? Ja mitkä asiat nousevat projektivaiheen onnistumisessa keskiöön?

Projektisuunnitelmassa tavoite pilkotaan pienempiin palasiin, eli sprintteihin, joilla projektia lähdetään kuljettamaan kohti tavoitetta. Tässä vaiheessa on keskeistä, että asiakas hyväksyy aikataulun ja sitoutuu siihen.

Asiakkaan täytyy siis ymmärtää ja hyväksyä omat vastuunsa projektissa. Kun puhutaan, että IT-projektit venyvät ja paukkuvat, johtuu se usein siitä, että asiakas ja toimittava yritys eivät ole selvillä vastuistaan.

Projektin täytyy myös olla läpinäkyvä joka suuntaan. Jos asiakas soittaa kahden kuukauden päästä ja kysyy, miten projekti on mennyt, ollaan väärällä polulla.

Projektilla täytyy olla ohjausryhmä, ja toimintaa ohjataan sähköisillä välikatselmuksilla. Katselmuksissa käydään läpi mitä on tehty, tuleva tekeminen, projektin valmiusaste ja kohdatut ongelmat sekä haasteet.

Käytännössä kyseinen toimintamalli sopii ohjelmistokehityshankkeiden lisäksi mihin tahansa projektiin, kuten vaikkapa rakennushankkeisiin.

Whitestonen Vantaan toimipisteen porukkaa ryhmäkuvassa: Topi Eronen, Julia Lehto, Tomi Leppänen, Aleksi Kanerva, Juha-Pekka Sainio, Tuukka Akkanen ja Mitja Lindfors.

Miksi ketterästi kehittäminen on toimivin projektimalli?

Olemme kokeneet, että scrum on paras projektimalli, koska sitä hyödynnettäessä työ voidaan suunnitella säntillisesti. Ketterä kehitys tarjoaa tehokkaan mallin asiakkaalta tulevien tavoitteiden muuttamiseen konkreettisiksi toiminnoiksi.

Käytännössä projektimallissa käydään asiakkaan kanssa asia ylätasolla läpi. Sanotaan, että tarpeena on esimerkiksi maksupalvelun toteutus osaksi verkkopalvelua. Maksupalvelun toteuttaminen on tällöin ylätason tehtävä, joka konkretisoidaan alatason työtehtäviksi. Asiakkaan kanssa tavoite abstraktoidaan ja projektitiimin kanssa se konkretisoidaan.

”Asiakkaan kanssa tavoite abstraktoidaan ja projektitiimin kanssa se konkretisoidaan”

Konkretisoinnissa ylätason tehtävä jaetaan pienempiin osakokonaisuuksiin, joita tässä tapauksessa olisivat esimerkiksi lomakkeen rakentaminen, maksutapaintegraatio, lomakkeen käsittely, maksupalvelun jälkiviestit, käyttökokemuksen suunnittelu, graafinen suunnittelu sekä tuotteen tilojen käsittely.

Sähköisessä välikatselmuksessa esitellään asiakkaalle sprinteissä toteutetut toiminnot testiympäristössä, käyttöliittymän kautta. Liiketoiminnan digitalisaatio on laajasti erilaisissa rooleissa toimivien osaajien vastuulla, eikä teknisen koodin näkeminen useimmiten hyödytä tilaajan edustajaa.

Käyttökokemuksen testaaminen yhdessä tarjoaa konkreettisen kosketuspinnan sprintissä syntyneeseen lisäarvoon.

Minkälaiset asiat aiheuttavat haasteita digiaikaan pyrkivän tilaajayrityksen ja digitalisaatioon erikoistuneen toimittajan yhteistyössä?

Jos asiakkaan tahtotila ei ole selvillä, joudutaan sitä korjaamaan jatkuvalla syötöllä. Osaavan verkkopalvelun toteuttajan ei tule sallia tätä.

Suurin oivalluksemme on, että asiakas ei lähtötilanteessa välttämättä itsekään tiedä mitä tarvitsee. Alkuvaiheessa meidän tärkein tehtävämme on saada tämä ajatus heräämään.

Kehityshankkeen pihvinähän on päästä keskittymään ydinliiketoimintaan, digitalisaation mahdollisuudet hyödyntäen. Parempi ymmärrys digitalisaation potentiaalista on keskeinen osa kehitystä, joka johtaa parhaimmillaan toiminnan kannalta keskeisten prosessien uudistumiseen.  

Mitä voidaan saavuttaa onnistuneella yhteistyöllä? Voisitteko antaa konkreettisia esimerkkejä?

Iso ongelma tänä päivänä on se, että tukitoiminnot vievät yritysten ajan, sillä järjestelmät eivät välttämättä keskustele keskenään. Näiden tarpeiden tunnistaminen on yksi hyvä lähtökohta digitalisaatiohankkeelle.

Otetaan esimerkki. Kävin erikoisliikkeessä asioimassa ja minulle tarjottiin kanta-asiakkuutta. Kanta-asiakkaaksi liittyessä täytettiin paperilomake, jota asiakaspalvelu alkoi puolestaan siirtää koneelle, joka sattui vielä kaatumaan.

Whitestonen toteuttaman KONE Quick Traffic -työkalun avulla voidaan laskea rakennuksen hissien lukumäärä, saadaan tietoa hissin nopeuksista, odotusajoista sekä hissien tilavuudesta.

Jos lomakkeen täyttöprosessi olisi digitalisoitu, olisimme saaneet puolet enemmän aikaa itse tuotteista keskustelemiseen, mikä voisi merkitä kauppiaalle lisää kauppaa. Tai sitten kauppias olisi voinut käyttää tämän ajan muiden asiakkaiden palvelemiseen. Toinen asiakas esimerkiksi saattaa kyllästyä odottamaan asiakaspalvelua ja vaihtaa hitaan prosessin vuoksi kilpailevaan liikkeeseen.

Toisen esimerkin voisi ottaa kuljetusalalta. Esimerkkitapauksessa kuljetusliikkeeseen ydinprosesseja pyöritetään perinteisen seinätaulun kautta. Puhelintilauksien vastaanottajat, kuljetusten järjestäjät, työvuorovastaavat ja talouspuoli käyvät kaikki kirjaamassa sekä poimimassa tietoa yhteiseltä taululta sen sijaan, että kirjaisivat ne suoraan järjestelmään.

”On paljon parempi saada sivuille kymmenen potentiaalista loppuasiakasta kuin sata sometuttua”

Myös kotisivujen perinteinen tarkoitus, eli myynnin ja markkinointiviestinnän toteutus on tietysti usein uudistuksen kohteena, kun tavoitteita lähdetään kirjaamaan ja verkkopalvelua kehittämään. Myös markkinointiviestinnän tavoitteita korjataan onnistuneessa verkkopalveluhankkeessa oikealla polulle.

Asiakasyritykset tyytyvät usein esimerkiksi kävijäliikenteen saamiseen, eikä kukaan ole aiemmin haastanut heitä siitä, keitä sivujen käyttäjiksi halutaan. On nimittäin paljon parempi saada sivuille kymmenen potentiaalista loppuasiakasta kuin sata sometuttua.

Oikealla sisällöllä, ulkoasulla, viestinnällä ja analytiikalla voidaan tukea sitä, että löydetään ne oikeat asiakkaat sieltä verkosta.

Mitkä ovat teidän terveisenne verkkopalvelun kehitystä suunnittelevalle yritykselle?

Kannattaa miettiä, milloin on järkevää lähteä digitalisoimaan prosessi. Hyvä lähtöpiste on sen vaiheen tunnistaminen, jolloin investoinnilla saadaan katettua kustannukset.

Kehotamme yrityksiä myös miettimään verkkopalvelun roolia omalle liiketoiminnalle. Yksi verkkopalvelun keskeisiä rooleja on liikenteen kerääminen hyödyntämällä markkinointisisältöjä ja kaappaamaan sosiaalisissa kanavissa tehdyn markkinoinnin arvo.

Jos asiakas ei kuitenkaan ole yhtään “somepersoona” tai innostunut sisältömarkkinoinnista, kannattaa mieluummin lähteä hakemaan verkkopalvelun kosketuspintaa ydinliiketoimintaan kuin pakottaa asiakas tekemään työtä, joka ei tunnu luontevalta.

Whitestonen ite wiki-profiili

Whitestonen kotisivut

Ole yhteydessä ite wikiin, jos haluat esitellä it-alan yrityksesi tai osaajanne blogissamme.

Myyntimateriaalien esittely ja hallinta on uudistunut mobiili- ja tablettilaitteiden, pilvipalveluiden ja langattomien teknologioiden myötä. Jyväskylästä ponnistanut Showell on kehittänyt myyntimateriaalien käyttöä tehostavaa sovellustaan jo vuodesta 2012 lähtien. Kysyimme yrityksen perustajalta ja toimitusjohtajalta Sami Sunilta, miten toimiva sovellus mullistaa myyntimateriaalien käytön.

Mikä on myyntimateriaalien hallinnan keskeisin haaste?

Lähtökohtaisena haasteena on se, että myyjät käyttävät runsaasti aikaa epäolennaiseen, kuten materiaalien etsimiseen ja tekemiseen. Suurimmassa osassa yrityksistä myyntimateriaalit ovat levällään, eivätkä helposti hyödynnettävissä.

Kuvassa Showellin päätekijät eli tuotekehitysjohtaja Juha Suni (vasemmalla) ja Showellin idean isä ja toimitusjohtaja Sami Suni. Molemmilla on yli 15 vuoden kokemus verkko- ja mobiilipalveluiden toteuttamisesta.

Arvioimme, että edelleen yli puolet materiaaleista jää käyttämättä, koska ne eivät kulje myyjän mukana ja ole esiteltävissä helposti.

Miten myyntityön kenttä on muuttunut viime vuosina?

Ostamisen prosessista suurin osa on takana ennen kuin myyjä kohtaa asiakkaan. Tänä päivänä  asiakas odottaa myyjältä asiantuntemusta ja kykyä sovittaa tarjonnat vastaamaan hänen tarvettaan. Siksi myyjän tulee pystyä nopeasti vakuuttamaan kuulija ja mukauttamaan esitystään vastaamaan asiakkaan tarvetta.

Myyjät eivät pidä vaikeista ja raskaista ohjelmistoista, kuten CRM-järjestelmistä, joita käytettäessä raportointi jää helposti tekemättä. Myynnin työkalujen helppokäyttöisyys on erityisen tärkeää, jotta niiden potentiaali tulee hyödynnettyä.   

Mistä idea Showell-sovelluksen kehittämiseen lähti?

Eräästä mainostoimistosta tuli yhteydenotto, jossa kysyttiin, kuinka saisimme asiakkaan esitteet iPadille. Aloimme pohtia Ohjelmistotalo Valu Digitalilla, että tabletit soveltuisivat hyvin liikkuvien myyjien työvälineeksi. Näin syntyi ajatus sovelluksesta, jonka avulla pystytään näyttämään PowerPointteja, esitteitä, videoita, kuvia ja muita myyntimateriaaleja. Toteutusta varten perustettiin oma spin-off yrityksensä Valu Mobile, joka kehittää Showell-sovellusta.

Valtran Brand Business Manager Matti Tiitinen esittelemässä Showellin viedolla sovelluksen käyttöä.

Ymmärsimme heti lähdöstä, että työväline tarvitsee keskitetyn aineistojen hallinnan ja että tämä tapahtuisi tarjoamalla asiakkaille pilvipalvelun ja mobiilisovelluksen yhdistelmää.

Mitkä tekniset kehitykset mahdollistavat myynnin uudistamisen sovelluksella?

Mainittujen tablet-laitteiden tarjonnan ja pilvipalveluihin siirtymisen lisäksi olennaista on sovelluskauppojen kehittyminen sekä yleinen kiinnostus myynnin digitalisointia kohtaan.

Tablet-laitteet tarjoavat myyjille teknisesti yksinkertaisen, kevyesti mukana kulkevan työkalun. Kosketusnäytön avulla esittäminen on sujuvaa, kun esimerkiksi zoomaus ja sivuilta toiselle siirtyminen tapahtuvat helppokäyttöisesti.

Myyntitiimille taas on tärkeää, että tiedostot saadaan pilveen ja että tarjolla on palvelu, joka skaalautuu bisneksen laajentuessa.

Sovelluskauppa puolestaan tekee Showellin liiketoiminnan kannalta jakelusta nopeaa ja tarjoaa meidän kulmasta kanavan bisneksen laajentamiselle välittömästi ympäri maailman.

Digitalisaatio on jo aika kulunut trendisana, mutta yhä useammat yritykset ymmärtävät, että heidän täytyy olla mukana jatkuvassa uudistuksessa, jotta eivät jää jälkeen.

Mitkä ovat suurimmat lisäarvot, joita Showellin sovellus synnyttää?

Toimivaa sovellusta käytettäessä myyjien aika voidaan hyödyntää olennaiseen eli asiakkaiden kohtaamiseen ja palvelemiseen. Ydintavoitteena on parantaa vuorovaikutusta asiakkan kanssa.

Asiakkaan kokemuksen kannalta olennaista on, että esitystilanteessa kaikki toimii salamannopeasti ja sujuvasti – myös ilman nettiyhteyttä.

Myyntitilanteissa aikaikkuna on myös usein lyhyt. Kun esitystilanne on valmis lennosta, ei tapaamisen alussa kulu enää viittätoista minuuttia tietotekniikan kanssa säätämiseen.

Sovelluksen avulla myyjät pystyvät raportoimaan ja keräämään liidejä CRM:ään samantien ja myynnin johto puolestaan näkee mitä esityksiä tapaamisissa on näytetty.

Mitä kuuluu Showellin liiketoiminnan kehittymiseen ja onko teillä maailmanvalloitussuunnitelmia?

Olemme jo saaneet asiakkaiksi omien alojensa johtavia yrityksiä maailmassa. Suomessa tunnettuja asiakkaitamme ovat muun muassa Kesko, Ponsse, Wärtsilä, Veritas, Aktia, Kekkilä, Fastems, Martela, Valtra, Lumene, Fortum, Rapala, Fredman Group, Sanoma Pro, Kaha, Aktia ja OP-ryhmä.

Liikevaihdostamme jo noin kolmannes tulee ulkomailta. Meillä on asiakkaita niin Euroopasta, Australiasta kuin Pohjois-Amerikastakin.

Showell visualisoi asiakkailleen myynnin analytiikkaa.

Tällä hetkellä haemme ensisijaisesti kasvua Skandinaviasta. Tässä meitä auttavat monet KV-markkinoilla toimivat pohjoismaiset yritykset, joiden kautta pystymme kansainvälistymään. Samalla rakennamme KV-markkinointiamme entistä tehokkaammaksi.

Miten Showellin saa käyttöön?

Showellin saa käyttöönsä App Storesta, Google Playsta tai Windows Storesta. Tällä hetkellä iPad-versiosta löytyy mahdollisuus avata täysin itsenäisesti oma tili ja aloittaa käyttö välittömästi. Muiden laitteiden osalta täytyy olla yhteydessä meihin, jotta tili saadaan avattua.

Annamme Showellin veloituksetta koekäyttöön 30 päivän ajaksi niin monelle käyttäjälle kuin asiakas haluaa. Lisätietoa löytyy suomeksi verkkosivuiltamme osoitteesta www.showell.fi. Meillä on myös hienoja asiakastarinavideoita Vimeo-kanavallamme osoitteessa www.vimeo.com/channels/asiakastarinat.

Haastattelussa oli Sami Suni, joka toimii Showellia kehittävän Valu Mobilen toimitusjohtajana. Samiin voi olla yhteydessä sähköpostitse sami.suni at showell.com tai numerosta 050 303 0051

www.showell.fi

Katso myös Valu Digital ite wikissä

Valu Digitalin kotisivut